Satavuotiaan sylissä

Tämä kangasperhonen on kuoriutunut äskettäin; sen väri on hyvin kirkkaan vihreä. Myöhemmin sen väri kuluu, ja perhonen näyttää ruskealta. Laji on varhaisimpia päiväperhosia. Se lentää toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin. Siis toukokuun alusta ja tänään on 1.5 . Oli mukava, ettei viivytellyt. Se on hyvin pieni perhonen, noin 2,5 cm. Sitä oli vaikea erottaa valkovuokko- , kiurunkannus- ja mansikkalehdistön seasta, missä se lenteli vikkelästi paikasta toiseen. En ollut ennen nähnyt tämmöistä tuoreen vihreää yksilöä. Sitruunaperhospareja lenteli ympäriinsä useita tänään aurinkoisena ja lämpimänä päivänä, tässä koiras. Ihmettelin, kun näin neitoperhosen . Niitähän näkee enemmän elokuun alusta eteenpäin, jolloin uusi polvi kuoriutuu. Tämä kuvan yksilö on talvehtinut. Näitä talvehtineita neitoperhosia voi nähdä heti ilmojen lämmettyä; maaliskuun lopulta kesäkuun jälkipuoliskolle. Talvehtia , talvehtinut . Jännä sana. Mekin kaikki olemme talvehtineet eli selvinneet talven yli. Meistä useim...

Satavuotiaan pihalla on yksi rypäs punakukkaista sinivuokkoa. Keltavuokkoja on nurmikon seassa ihan mukavasti. Rentukatkin aloittelevat jo kukintaansa noron reunalla. Tamaran tämä kesä alkoi hurjasti. Muistatkos Tamaran? Hänet, joka ryhdikkään tyylikkäästi ja siivosti on istunut jo muutaman kesän köynnöstornia vasten.  No hän kysyi eilen illalla, että ... tai oikeastaan vain ilmoitti, että aikoo jo aloittaa vapun juhlinnan. Totesin, että ok, olehan ihmisiksi! Tamaraa nauratti se kovasti, jotenkin ovelasti eri tavalla virnuili. Ajattelin, että se nauratti, kun minulta lipsahti ja kutsuin häntä ihmiseksi. Mutta ilmeisesti mielessään olevat suunnitelmansa saivat hänet ilakoimaan. En tiedä , enkä oikeastaan halua tietäkään, että mitä yön aikana tapahtui. Juhlimisen lopputulos näytti tältä. Voi sentään.

Halusin tähän juttuun kuvia mukaan. Mietin, että miten voi saada jätteistä, tässä tapauksessa käytetyistä kahvinporoista, hyvän kuvan. Päätin yrittää jotain. Tähän kuvaan kokosin punaisen muovin päälle käytetyistä ja märistä sekä vähän myös kuivista kahvinporoista piparimuottitekniikalla kuvion. Näin pääsit ensimmäisten joukossa näkemään kahvinporotaiteilijaurani ensimmäisen työn. 🤣 Sen nimi on 'Aamukukka'. Selasin vanhoja puutarhalehtiä. Viherpihassa 3/2025 oli juttu otsikolla Poroja kasveille? Tekstin on kirjoittanut Outi Tynys. Asiantuntijana on ollut johtava tutkija Tapio Salo Luonnonvarakeskuksesta. Luin jutun tarkkaan, ja hyvä niin. Nimittäin tähän asti olen toiminut niin, että kahvittelun jälkeen olen käynyt sirottelemassa vielä vähän lämpimät porot ruusuille ja joskus myös syreeneille. 🫣 Väärin! Mistähän ihmeestä olin saanut päähäni tuollaisen ajatuksen. Tuhkan kanssa voisi toimia noin, mutta ei kahvinporojen, ei edes nokipannukahvinporojen. Ensinnäkin kasvien la...

Tämä on kaupunkilaistarina kalalokkiperheestä viime kesältä. Ensimmäinen kuva on kuitenkin tuore, muutama päivä sitten otettu. Tarina nimittäin saattaa saada jatkoa tänä kesänä, enkä voi sitä mitenkään estää.  Luin juuri Kukka & Kaali -blogin Pauliinan tekstin Päivän linnuista. Hän mainitsee kala- ja harmaalokin olevan vaikeasti erotettavissa toisistaan. Harmaalokki on isompi, joten edelleen uskon tämän minun tarinan henkilöiden olevan kalalokkeja. Suosittelen tuota Pauliinan blogia ja lintujuttuaan. Mm. hykerryttävän ihanat harakkarunot löydät sieltä. Tapahtumapaikka tässä tarinassa on sama kuin viime kesänä. Ajankohta on suunnilleen sama eli huhtikuu. Kuvassa oleva päähenkilö - jaaaha - jos on sama, siis sama kuin viime kesänä, niin on joko huonomuistinen tai tyhmä. Tai jotain muuta. Sitten on vielä sellainen seikka, että en tiedä oliko viime kesän tarinassa onnellinen vai onneton loppu. No niin tarinaan. Oli loppukevät 2025. Korkeahkon kerrostalon räystäskourun nurkassa...

Tässä joku joutenolopäivä aloin ihmettelemään, että miksi niin monen kasvin etuliitteenä on Japani. Tein pienen tarkastelun asiasta. Keräsin puutarhakirjojeni hakemistoista ne kasvit, joiden nimessä oli joku valtion nimi. Selasin myös muutamia puutarhalehtiä. Missään tapauksessa tämä ei ole mikään kattava tutkimus. Lista on niin epätäydellinen kuin vain olla voi. Mutta olisiko se edes vähän suuntaa-antava? Eniten tosiaan löysin Japani-kasveja, toiseksi eniten Kanadaa. Kolmannella sijalla ovat Kiina-kasvit. Amerikkakin on hyvin edustettuna. Miksi näin? Miksi Japani on niin yliedustettuna? Minulla ei ole mitään kasvitieteellistä tietoa, jotta voisin esittää mitään kunnollisia arvauksia. Lähinnä tulee mieleen, että voiko liittyä jotenkin ilmasto-olosuhteisiin? Ei kai? Tai siihen, että jonkun verran suomalaisilla puutarhureilla on ollut innostusta japanilaiseen puutarhaan? En tiedä? Turha arvailla enempää. Tässä lista löytämistäni kasveista : Amerikan haapa   amerikanhorsma...

Vähän pilvisemmän aamun aurinko on nousemassa. Kamarin ikkunan takana noin kolmen metrin päässä on uusi linnunpönttö. Ensiesittelyissä siinä kävi melko runsaasti sinitiaisia ja jokunen talitiainenkin. Varmuutta kaupoista ei olla saatu, tässä välillä on ollut hiljaisempaa liikehdintää pöntön suunnalla. Eilen ajattelin, että nyt täytyy skarpata tilanteen seuraamisen suhteen. Ensin pesin kyseisen ikkunan huolellisesti sisältä ja ulkoa. Muut ikkunat ehtii joskus myöhemminkin. Testailin erikorkuisia jakkaroita ja tuoleja, jotta näin mistä on parhaat näkymät linnunpöntön suuaukolle. Latasin puhelimeni akun, jotta sen kameralle riittää varmasti virtaa, kun aamulla tulee paljon kuvattavaa. Varasin käden ulottuville myös kiikarit, jotta voin syynätä uusia vuokralaisia oikein tarkasti. Suunnittelin valmiiksi aamun aikataulun, jotta aamujogurtin syöminen tai kahvin juominen ei häiritse tarkkailua lintujen parhaimpaan lentelyaikaan. Joten voin kaikessa rauhassa istua ikkunan ääressä silmät kohdist...

Toiset täällä blogeissa ovat saaneet kuvattua oikeita pörriäispörriäisiä, minä sain vain näitä millimetriötököitä. Alempi kasvi on kevättaskuruoho, jota en ole nähnyt muualla kuin täällä Satavuotiaan tontilla. Siinä on pieni kiiltävä otus oikealla. Noron varrelta löytyi jo kevätlinnunsilmääkin. Sitruunaperhosia lenteli tänään useita; kukaan niistä ei halunnut kuvaan.

Ensin näin punaista Satavuotiaan pihalla kahdessa eri kohdassa. Minkä kasvin pieniä alkuja nuo ovat? Minä tiedän. Ehkä joskus kerron. Sitten kirpputorilla näin punaista. Punavalkoiset kahvikupit pääsivät hyvään kotiin. Nämä ovat Arabian Tytti -nimistä astiastoa. Pidän värin lisäksi tuosta kupin muodosta; kahvi maistuu siinä hyvältä. Muodon on suunnitellut Ulla Procope, ja koristeen suunnittelija on Raija Uosikkinen. Kupin tilavuus on 15 cl. Tyttejä valmistettiin vuosina 1965 - 1973. Muuten (taas se saivarteluosio alkaa), "nähdä punaista" tarkoittaa, että suuttuu, tulee vihaiseksi, ehkä jopa tuntee raivoa. Vihaisuuden vastakohtia voivat olla tyyneys, rauhallisuus, tyytyväisyys ja rakkaus. Mitä "väriä silloin näkee", kun ei ole vihainen, vaan on sen vastakohta. Rakkauden väri ei käy tässä vastaukseksi, koska silloinkin nähdään punaista; punaisia sydämiä. Paitsi jos tarkemmin ajattelen, niin minulle rakkauden väri on oranssi; lämpöä ja tulista tunnetta. Jospa mietin...