Tekstit

Pyjamalude

Kuva
  Tässä nuoren kuusen rungossa taitaa kypsyä noin miljoona uutta pyjamaludetta. Oletko muuten nähnyt elokuvan "Poika raidallisessa pyjamassa"? Erikoisen hieno elokuva. Pistää miettimään. Sitten ihan muu juttu. Mikähän tästä oikein tulee? Tuo kukkavarsi on jo 70 cm korkea, pikkuruinen nuppu ja lehdet olivat esillä suurinpiirtein samoihin aikoihin kuin krookukset kukkivat.

Pikkuruinen ryytimaa

Kuva
  Satavuotiaan pihalla oli yksi istutuslaatikko, jossa ei ole ollut mitään monivuotista. Tai ainakaan siitä ei ole mitään kasvia noussut. Jääkaapissa oli pitkään kaksi Nicola-perunaa, jotka olivat kasvattaneet pitkät idut. Siispä ne päätyivät tuohon laatikon päätyyn. Muutamia yrttejä teki mieli ja tässä vaiheessa tuo samainen laatikko oli niille helpoin ratkaisu. Joten, nyt laatikossa kasvaa marokonminttu, After Eight-minttu, oregano, lipstikka, ruohosipuli, sitruunamelissa ja ne perunat. Tämä kesä näyttää mitä tuossa kasvaa ensi kesänä. Jos lipstikka näyttää tuossa paikassa kasvavan suureksi pensaaksi, niin se saa päätähden roolin siinä. Marokonmintun sanotaan leviävän helposti, joten joko se saa päätähden paikan tai sitten se on siirrettävä toisaalle. Kuvasta näkee, että jo parissa viikossa marokonminttu haastaa lipstikkaa kasvattamalla versoa sitä kohti. En ole mikään yrttikokki, mutta on kiva, että pihalla on jotain, jonka tuoksuvia lehtiä on kiva käydä hipelöimässä.

Vehreät vihreät

Kuva
  Pihanäkymissä on nyt niin paljon eri vihreän sävyjä. Portinpielestä on joskus kauan sitten kaadettu joku puu, jonka kanto on jätetty korkeaksi. Sen pinnan kuviointi on mielestäni kaunis. Tähän rinteeseen on tulossa taas yksi yllätys, jonka huomasin vasta tässä vaiheessa.

Kuin karsikkopuu

Kuva
  Ainakin kolmessa pihamme koivussa on kuvassa näkyvän kaltainen "vamma". Yhdessä kaadetuista koivuista oli näitä  kaksikin. Onkohan aikoinaan joku edellisistä omistajista tai heidän lapsistaan ollut liian rajuja pihapuita kohtaan? Vai onkohan kysymys jostain muusta? Näistä vaurioista tuli mieleen Saila Roution kirjoittama juttu "Merkityksellisiä puita" Oma Piha -lehden numerossa 6/2022. Hän kertoo, että ennen kirkkoja ja kristinuskoa ihmiset ottivat uhripuita, joita karsivat ja joihin "tehtiin usein pilkka, jolloin saatiin puuainesta esiin kirjoituksen pohjaksi." Tähän puuainekseen sitten kirjoitettiin tieto vainajasta. Useimmiten karsikkopuut olivat havupuita. Tuohon meidän pihan koivun pilkan pohjaan tosiaankin pystyisi kirjoittamaan tai piirtämään jotain. Nythän siinä ei näytä olevan mitään outoa raapustusta. Ja etten ihan höyrähtänyttä vaikutelmaa anna itsestäni, niin toistan vielä, ettei siis todellakaan voi olla kysymys karsikkopuista. Tässä vaurio

Uusia

Kuva
  Tämä amerikankullero oli yksi uusista, jotka hankin Salosta Matildankartanon taimitapahtumasta. Ihastuin noihin kukinnon väreihin. Lisäksi kotiin kannoin safiirikiurunkannuksen, tuohituomen ja viinivaahteran. Nyt nolottaa, mutta kerron silti. Tein tyhmimmän mahdollisen virheen tuon viinivaahteran kanssa. Ostin, istutin ja googletin. Väärin meni, väärä järjestys! Katsoin keskipihan aukiolta aurinkoisen paikan ja kuvittelin mielessäni, miten se syksyisin on kuin koko pihan jalokivi loistaessaan oranssi-kelta-punaisessa syysvärissään noin viisi metriä korkeana puuna. Aah - miten suloinen kuvitelma! Googletuksen jälkeen tiesin, että se pitää istuttaa varjoon tai puolivarjoon ja mielellään muiden puiden suojaan. Siltikään se ei todennäköisesti selviä talvipakkasista. Ei ole selvinnyt Mustila Arboretumissakaan, jonka sivuilta tietoa löysin. Tai on jokunen taimi aina selvinnyt. Toki kerrottiin myös, että vaikka olisi paleltunut, saattaa aloittaa kasvun uudestaan. Silti kiltisti lapio uudest

4 × mielihyvä

Kuva
  Olimme ostaneet kirpputorilta lampun. Nyt se on ollut sähköliikkeessä "terveystarkastuksessa". Tänään saimme sen tuvan kattoon. Valaisee hyvin ja on meille mieluinen. Yllätystulppaanit nousivat samasta pikkupenkistä, jossa aiemmin kukkivat krookukset. Mietityttää vaan, että onko tuonlaatuista tulppaania olemassa, vai onko noissa jokin vika? Kolmas mielihyvän aihe ovat alapihan hedelmäpuut. Siellä on viisi puuta, joista yksi on kuollut. Neljästä elossa olevasta kaksi kukkii, toisissa kahdessa ei ole mitään kukkimiseen viittaavaa. Entisten omistajien jäljiltä löytyi tuvan piirongin laatikosta kolme nimilappua: talviomena 'Dace', punaluumu 'Garmonia' ja hapankirsikka 'Varjomorelli'. Päättelen, että kukkivat ovat talviomena ja hapankirsikka. Perjantaipäivä päättyi ihanaan saunomiseen. Kuvassa näkymä etupihalle saunabaarin ikkunasta katsottuna.

Akileija nro 1

Kuva
    Tämä on Aquilegia caerulea 'Spring Magic Rose & White'. Korkeus noin 35 cm. Satavuotiaan pihalla on tässä kevään kuluessa ollut kiitettävästi erilaisia perennayllätyksiä; mm. kevätvuohenjuurta, palavaa rakkautta, vuorenkilpeä ja nauhusta on noussut nurmikosta ilmeisesti vanhojen kukkapenkkien paikoilta. Mutta se yllätysten yllätys jäi puuttumaan, se että täältä olisi löytynyt jotain vanhoja akileijalajikkeita. Ei yhden yhtä akileijalehteä ole maasta noussut. Mutta nyt Satavuotiaan pihalla on yksi pikkuruinen akileijapenkki, jossa on tämä yksi akileija. Aika vaatimatonta verrattuna siihen, että aikoinaan entisellä pihalla kasvatettuani akileijoja noin kymmenen vuoden ajan minulla kukki yhden kesän aikana parhaimmillaan 78 erilaista akileijaa; alkuperäisiä lajikkeita ja itsestään syntyneitä risteymiä. Mutta tästä se alkaa. Kyllä, tämä on hyvä alku.

Perhosbaarisabotaasi

Kuva
  Tarina alkaa siitä, kun hankin perhosbaarin. Puisen kehikon sisällä on superlonsieni. Tässä tapauksessa vihreä väriltään. Sieneen imeytetään perhosia miellyttävää nestettä. Käymisen haju houkuttelee ne paikalle. Siispä olen tehnyt juomaa punaviinistä, hiivasta ja fariinisokerista. Neste on saanut käydä sisällä jonkin aikaa. Sitten olen sitä valuttanut tuohon sieneen ylhäältä olevasta luukusta ja myös noista perhosen siipiä kuvaavista aukoista. Neste värjää sienen tuommoiseksi tumman ruskean väriseksi. Idea on se, että perhoset imukärsällään (vai mikä niillä on?) imevät ravintoa sienestä aukkojen kohdalta. Ties kuinka monta kertaa uskollisesti täydensin nestettä odottaen kiihkeästi niitä perhosia. Ehkä täkäläiset perhoset vain eivät tykkää alkoholista. En ole ainoatakaan perhosta nähnyt baarissa. On niitä muuten lennellyt tässä pihassa. Baarissa on nuokkunut ainoastaan holtittomasti horjahtelevia kärpäsiä.  Joku päivä sitten olin taas lisäämässä nestettä, kun huomasin jotain outoa. Au

Arvoitus

Kuva
 Arvaa mikä tämä on? Kerron huomenna.

Nyt löytyy

Kuva
Tällä hetkellä Satavuotiaan pihalta löytyy jo useita kukkivia kasveja. Kaikki ovat siis pihalla ennestään olleita, edellisten asukkaiden kasvattamia. Jutun alkukuvaksi halusin laittaa tuon lähikuvan vuorenkilven kukinnosta; se on aika hieno. Luonnonvaraisia kukkivia löytyy myös kivasti:

Syyssyrikkä seuralaisineen

Kuva
  Kesäkukkahankintoja lähikuvissa tässä. Mikä ei kuulu joukkoon? No tuo syyssyrikkä. Se on tuo voimakkaan violettikukintoinen. Se ei kuulu joukkoon, koska se ei ole yksivuotinen, mutta sen selviytyminen talven yli voi olla kuitenkin haastavaa. Se istuu nyt saviruukussa ja aion siirtää sen ruukkuineen talveksi viileään tai oikeasti kylmään ns. kesähuoneeseen ikkunan ääreen lämpimästi peiteltynä. Ja sitten pidän peukkuja, että se selviäisi! Halusin syyssyrikän, koska sen sanotaan olevan kaikista perhoskasveista se parhain. Ja arvaapa mitä tapahtui. Kun syyssyrikkä saapui pihaan, alkoi hurja perhosten parveilu. Ne kiersivät ympäri pihaa kuin kissa kuumaa puuroa. Jopa auroraperhonen saapui paikalle. Nooo, vähän liioittelen ja tietenkin sattumaa oli se aiempaa runsaampi perhosten määrä, oli varmaan vaan otolliset olosuhteet perhosille ilmestyä pyörimään pihalle.

Puuihmetyksiä

Kuva
  En ollut aiemmin tiennyt miten kaunis kuusi on tähän aikaan vuodesta. Koivujen kaatamisesta on nyt kolme viikkoa. Kannot eivät ole vielä toipuneet. Ensin kirkasta mahlaa valui lähes noroina koko ajan. Yöpakkasten jälkeen se oli jäätynyt mahlapuikoiksi. Nyt niille tapahtuu jotain muuta. Kantojen reunoja pitkin valuu vaaleanpunaista. Sitä on kerääntynyt kannon päällä olevaan uraan ja se jopa vaahtoaa vähän??? Sitten vielä yksi uusi ilmiö, jonka nimeä en tiedä. Tuota keltaista on nuoren katajan varressa.  

Pikkuruinen ostos

Kuva
  Torimyyjän pöydällä oli tällainen söpöläinen. Pienet lehtiruusukkeet kuin pitsiä, pitsireunaiset. En pystynyt ohittamaan. Tämä on hopearikko, johon tulee kymmensenttisen kukkavarren päähän erittäin kaunis pieni valkoinen kukka!

Vanha tapetti

Kuva
Jokin aika sitten kirjoitin, miten tuvan seinässä tapetti repsotti ja huomasin sen alla vanhemman tapetin. Nyt on vähän isompi alue tapettia paljastettu. Nykyinen tapetti irtosi tuon päältä helposti, ihan vain varovasti vetämällä. Tuo alue on 60×55 cm kooltaan. Isompaa palaa ei oikein hyvin saa irrotettua mistään kohtaan. Pohjaväri on heleän vaaleankeltainen. Kuviot ovat oikeasti eri tasoilla, tapetti ei näytä symmetriseltä. Ihankuin kuvioita olisi piirrelty sinne sun tänne mielivaltaisesti. No, ehkä isommassa alueessa näkyisi joku logiikka. Tapetin leveys on 54 cm. Minusta se on aika kapea, mutta silloin joskus aikoinaan ja ehkä nykyäänkin tapetit ovat tuon kokoisia?! Ja niinkuin jo aiemmin kirjoitin, en ole mistään lehdistä, kirjoista tai nettimateriaaleista löytänyt vastaavantyylistä tapettia. Tuon vanhan tapetin alla ei ole muita tapettikerroksia, vaan tuo on suoraan puuhun liimattu. Arvaa vaan miten innostunut olen tuosta löydöstäni. Kuvittelen mielessäni miten herttaiselta tupa n