On kostea ja lämmin päivä. Nyt on ilta-aterian aika. Ukkoetana on löytänyt herkullisen sienen. Se nakertaa sen varsiosaa nautinnollisesti molemmin puolin. Siirryn kuvaamaan sitä toiselta puolelta. Ukkoetanan tunnusmerkit näkyvät hyvin; hengitysaukko kauempana päästä ja selässä koholla oleva "selkäranka". Espanjansiruetanalla selässä ei ole tuollaista ja sen hengitysaukko on lähellä päätä. Lisäksi sen väritys on usein yksivärinen. Ukkoetana syö raatoja, kasvijätettä ja sieniä, kuten tarinamme Ukko tässä näin tekee. Se ei tuhoa puutarhakasveja, ainakaan ei pitäisi tuhota. Sienen lakki maistuu Ukolle. Ukko näyttää ihan hirviöltä. Tulee mieleen, että yrittääkö häätää minua häiritsemästä ruokailuaan? Yrittääkö suojella herkkuaan ryömimällä leveästi sen päälle? En tiedä. Enkä tiedä sitäkään, millaisiin tekoihin Ukon kaltaisten tyyppien älyllinen kapasiteetti riittää. Siirryn kameroineni taas toiselle puolelle. Jos on kysymys pelkästä syömisestä, niin on kyllä hankalan näköinen ruok