Satavuotiaan sylissä

Satavuotiaan tupamme ulkoseinillä ja katon reunassa lenteli joku iso. Joku uusi ja ennennäkemätön. Jälleen joku uusi! Lenteli niin nopeasti, että oli vaikea katseella seurata. Puhumattakaan siitä, että olisi päästänyt lähelleen. Tässä lampun päällä, ... ... tässä seinällä ja ... ... tässä ikkunakarmin päällä. Kuvat ovat huonolaatuiset, erityisesti tuo seuraava, jossa näkyy siipien alapinta. Tuo kuva on kuitenkin oleellinen tunnistamisessa. Tämä levoton perhonen on suurin hopeatäplä. Ja sen erottaa muista hopeatäplistä takasiiven alapinnan vihertävällä pohjalla olevista hopeisista pitkittäisviiruista. Kaikilla muilla hopeatäplillä on samassa kohtaa täpliä. Näin sain todistettua, että tämä levoton lentelijä on keisarinviitta . Englanniksi nimi on hauska; Silver-washed Fritillary. Keisarinviitan siipienväli on noin kuusi senttimetriä. Aikuinen perhonen vierailee putkikasvien kukinnoilla, esimerkiksi karhunputkella. Toukka elää orvokeilla. Lentoaika on heinäkuun puolivälistä elokuun jälkip...

Ihmettelin Tamaran apeutta. Tarkoitukseni oli mennä kysymään, että miten hän voi? Onko jokin hätänä? Voinko jotenkin auttaa? Mutta Tamaran murheellinen mieli oli niin poikkeuksellista, niin outoa, että en osannutkaan lähestyä oikealla tavalla. Kuvittelin hauskuuttavani ja piristäväni häntä, kun kömpelöllä tavalla kysyin: "Mikäs nyt on kirkon pimittänyt?" Minun käskettiin painua hiiteen. Päätin kuitenkin olla siinä Tamaran vieressä, mutta pidin suuni kiinni. Kohta hän alkoikin kertoa murheestaan. Hänellä oli valtava ikävä Väbästään. Mies oli ehdotellut tapaamista. Ja Tamaran teki niin kovasti mieli nähdä hänet. Sitten Tamaran ääni murtui. Katso nyt, hän sai vaivoin sanottua. Enhän minä pääse tästä mihinkään. Ystäväni Susku ja Keltsi pitävät minusta tiukasti kiinni. Toisaalta en haluakaan lähteä, kun näiden villikkojen kanssa on niin hupaisaa. Meillä on niin hauskaa. Mutta Väbänen, Väbänen, Väbänen. Niin iso ikävä. Tuskin pystyn ottamaan puhelimen laukusta, kun tuo Susku yrittä...

Olipa kerran heinäkuinen aamupäivä. Olin tyhjentämässä ulkovessan säiliötä. Yhtäkkiä paikalle pyyhälsi iso tumma perhonen. Oikeasti pyyhälsi; tuli sellainen vaikutelma, että se tuli jostakin kaukaa kovalla kiireellä. Perhonen alkoi hullunlailla lennellä edestakaisin maahan pudonneissa kikkareissa ja nesteissä sekä puuhaani liittyneissä sottaisissa astioissa. Minulla oli käsissä vähän liian tiukat kumihanskat, jotka olivat vaikeasti riisuttavat. Nyt kuitenkin kesken työni aloin riuhtoa niitä pois. Minun oli pakko saada kuvata tätä perhosta, jollaista en ollut ennen nähnyt. Aluksi se näytti kokonaan tummanruskealta. Pian huomasin, että sen siivissä välkehti vähän sinistä väriä. Sen liikkuessa olin pakahtua iloisesta hämmästyksestä. Sinisyys lisääntyi. Eniten sinisyyttä sain tuohon ensimmäisenä olevaan kuvaan. Se on valon taittumiskulma mikä vaikuttaa tuohon sinistymiseen. Jonkin ajan kuluttua perhonen rauhoittui imemään maasta kosteutta. Olin luullut sen suunseudussa olevaa jotain vihreä...

Kello on yksi. Tämä maariankello onkin oikein yllätyskello. Se kasvaa ketokukkapenkissä, jonka mylläsin kokonaan keväällä. Siinä ei siis ollut maariankellon lehtiruusuketta. Maariankello on kuitenkin kaksivuotinen, eli kukkii vasta toisena vuotenaan. Ihmekello. Mistä se tuohon tupsahti? Kello on kaksi. Peurankello . Kello on kolme. Isoukonkello . Kello on neljä. Varsankello . Kello on viisi. Kelloköynnös . Lisäksi Satavuotiaan tontilla kasvaa kissan-, kurjen-, harakan- ja lumikelloa sekä kesäkukkana miljoonakelloa. Kello on siis kymmenen .  Toisaalta   kello on myös 1000009 . Muuten , joskus ennen ihmisten pihoilla oli aurinkokelloja, onkohan vielä?

Metsäpuutarhassa yhden kannon päällä on tuollainen keltainen koristepullo. Vadelmat ovat asettuneet sen ympärille niin nätisti, että oli pakko ottaa kuva. Tämä kaunotar karvoineen kaikkineen on kaunis. En löytänyt tietoa, että kuka hän on. Joku kukkakärpänen varmaankin. Sinipallo-ohdakkeet ovat kasvaneet yli kaksimetrisiksi. Virnapunatäplä istui horsman kukinnolla. Yllättävän rauhassa oli, vähän vain siirtyi sivummalle, kun kameraa työnsin kohti. Ihmettelin, että mikähän ötökkä tuo on. Ötökkätieto.fi -sivustolta selvisi, että se on perhonen. En tunnistanut perhoseksi, kun ei levittänyt siipiään. Rauhallisuutensa syy selvisi em. sivustolta. " ... lento on melko hidasta, koska luottaa varoitusväreihinsä, jotka kertovat sen myrkyllisyydestä. Sekä toukat että aikuiset perhoset pystyvät tuottamaan syaania, joka tekee niistä myrkyllisiä mm. linnuille." Kaappaan tähän Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi -sivustolta kuvan yksilöstä siivet auki, jotta näet sen kauneuden kokonaan. Toivo...

Minun akileijat asuvat liian lähellä etanoiden päämajaa. Jotkut lehtiruusukkeet syötiin kokonaan paljaaksi lehdistä nopealla aikataululla. Joten niillä ei ole ollut paljon voimia kukkimiseen. Muutama kukinto on sentään ollut jokaisessa kasvissa. Näin jossakin kymmenen kärjessä -listan kasveista, joista etanat eivät tykkää. Neljäntenä listassa olivat akileijat. Kokemukseni pohjalta esitän eriävän mielipiteen. Kukkapenkeistäni etanat syövät tyhjäksi ensimmäisenä akileijat, vaikka olisi tarjolla ihan lähellä meheviä kuunliljoja ja maukkaita nauhuksia. Aina valpas avustajani eli isosiskoni kysyi minulta, että tiedänkö millainen kukka on mamsellinmyssy. Minä totesin, että ei kai sellaista olekaan. Vähänkö nolotti, kun hän kertoi sen olevan yksi akileijan nimityksistä. Seuraavassa siskoltani saamat tiedot. Martat.fi - sivustolta lainaus: "Lehtoakileijaa kutsutaan myös nimillä akileija, akleija, kirppukukka ja mamsellinmyssy." Puutarha.net -sivusto: "Kotkankukka on yksi akileij...

Naapurin kesävieraiden kissa piipahtaa välillä meidän pihalla. " Katsastusinsinööri " sanoi tuttu kuvan nähdessään. Pienempiä kesävieraita seuraavaksi. Louhipantrikki on juoksuhämähäkki. Se ei kudo verkkoa vaan juoksee saaliinsa kiinni. Sillä on mukanaan munapussinsa eli kuvassa tuo vaalea pyöreä. Parvikirvari kuuluu kukkakärpäsiin. Heinäsirkkoja oli paljon kasveissa sateen jälkeen. Katsohan, on nostanut aurinkolasinsa reilusti niskan puolelle. Lisäys 4.7.2026 : kyseessä on ehkä jonkun hepokattilajin nymfi eli nuori yksilö, jolla on selässä tiimalasi- tai X-kuvio. Onkohan minun aurinkolaseiksi nimeämä sitten tuo tiimalasikuvio??? Vai onko se tuo pitkin selkää kulkeva kuvio??? Tesmaperhonen naaras; lentelee pilviselläkin säällä, jopa tihkusateessa.