Satavuotiaan sylissä

Ensimmäinen karkulainen on viitapihlaja - angervo . Karkulainen se on siksi, että se leviää helposti ja luontoon päästyään haittaa alkuperäistä kasvustoa. Se lisättiin Kansalliseen vieraslajiluetteloon 15.8.2023, ja sille annettiin kahden vuoden siirtymäaika. Joten jos jollakin on vielä 15.8.2025 maillaan kasvamassa tätä angervoa, niin on lakisääteisesti velvoitettu poistamaan sen. Viitapihlaja-angervo ja myös toinen angervo; valkopajuangervo on todettu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Satavuotiaan pihalla on entisten asukkaiden istuttamana muutamia angervoja. Tutkin niitä tarkemmin, ja tunnistin viitapihlaja-angervoksi yhden korkean kallion päällä olevan pensasrykelmän. Ja se oli siis poistettava. Harmi, koska siinä olisi erityisen kauniit kukinnot. Nyt ryhdyin toimeen ja revin ne irti ja vein metsään risukasan päälle niin ilmavasti, että varmasti juuret ja siten koko kasvi kuolevat. Viime

Tämä on Repolaisen keksimä haaste. Siis tämän postauksen tarkoitus. Vastata siihen haasteeseen. Tuo on ilmapuntari. Ylähyllyn koristeita. Minulla on muutama kohtuullisen pienikokoinen ja -pienihintainen patsas, joka esittää lukevaa henkilöä. Mutta muut ovat valkoisia. Tämä kermakko on tuliainen joltain ulkomaan matkalta, en muista enää mistä. Olimme bussiryhmän kanssa matkalla jo lentokentälle palataksemme Suomeen. Matkalla oli vielä joku taukopaikka, jonka myymälästä ostin tämän pikkuastian. Matkalaukut olivat jo visusti pakattu, joten tuo jäi käsilaukkuuni. Lentokentän turvatarkastuksessa käsilaukun läpivalaisun jälkeen se napattiin jonnekin erikseen. Turvatarkastushenkilö sanoi minulle jotain sellaisella kielellä, jota en osannut. Enkä siinä tilanteessa osannut pyytää samaa englanniksi. Minulle näytettiin, että alahan siirtyä siitä eteenpäin pois jonon tukkeena olemasta. Siirryin sivummalle ihmettelemään, että mitähän nyt tapahtuu. Milloinhan ja mistä käsilaukkuni saan takaisin. Odo

  Turvapallot Yhteen kukkapenkkiin ilmaantui pikkuruisia krookuksia, niin pieniä. Hyvä, että niillä oli sattumalta tuollaiset turvapallot; nauhuksen siemenpallurat. Tulet Aurinkokennovalot palavat todella pitkään näin toukokuussa, eli koko yön, koko hämärän ja pimeän ajan. Löysimme sellaisia, joissa on lämmin keltainen, melkein oranssinen valo ja lepattava liekki. Aiomme joitakin niistä laittaa ruukkupuutarha-asetelman keskelle loistamaan. Tatit Tämä on yksityiskohta Huldan aukiosta, jonka parissa olen viimeksi puuhaillut. Putsannut juurakkoa, poistanut risukkoa sen ympäriltä, poistanut mustikanvarpuja ja muuta ylimääräistä maapohjasta. Aukio sijaitsee metsän puolella metsäpuutarhan tapaisella alueella eli leikkipuistossani. Takana näkyy siis se juurakko, josta juontaa tuon aukion nimi. Muistatko? Vanha kotimainen elokuva, juurakko? Tatit löysin kirpputorilta. Tämä on siis Kristiina K:n ideoima haaste.

  Nämä ovat puutarhamessujen hankinnat Hyötykasviyhdistyksen myyntipisteeltä. Valkopärskäjuurta on kutsuttu myös aivastuskasviksi, en tiedä miksi. Jos sen syöminen aivastuttaa, niin jäävät aivastukset kovin vähiin, sillä tämä kasvi on erittäin myrkyllinen. Rohtonukulakin on suurina annoksina myrkyllinen. Sitä on käytetty aiemmin lääkekasvina; sillä on rauhoittava vaikutus mm. sydänvaivoissa, migreenissä, ahdistustiloissa ja vaihdevuosivaivoissa. Pallerokiurunkukan kukat ovat kauniin taivaansinisiä, luvataan esittelytekstissä. Huiskuvuoriminttu on hyvä teeyrtti. Lisäksi tämäkin kasvi käy lääkkeestä; se edistää ruuansulatusta, lisää ruokahalua, alentaa kuumetta ja auttaa katarrioireisiin. Villasormustinkukka on myös myrkyllinen, jopa niin, että kasvia käsiteltäessä tulee käyttää puutarhakäsineitä. Sen lehdistä saatavista glykosideista tehdään yhä sydänlääkettä.  Etelänrastin kukat ovat ihanan taivaansiniset ja läpimitaltaan 1 cm. Ja tiedätkö mitä tein? Sekoitin kaikki nuo  siemenet ja ky

  Aikoinaan hankin käsilaukun, jollaisia RISAko teki kierrätysmateriaaleista, kuten virkatuista liinoista. Olen käyttänyt paljon tätä laukkua. Herttainen pikkuessuni. Enemmän käytän kyllä esiliinoja, joissa on myös yläosa. Minulla on muutama sellainen vanhanaikainen, sellainen joita äitini käytti. Sitten Punaiset kissat ja muita punaisia kirjojani: Nyt tulee toistoa. Seuraavan mallisia astioita esittelin jo sinisen värin yhteydessä. Minä hankin astioista aina mahdollisimman montaa eri väriä, vaikka vain 1 kpl kutakin väriä. En halua kahdentoista hengen astiastoa samaa väriä. Haluan pöytään mahdollisimman värikkään kauttauksen. Ja kun nyt vaaleanpunaiseen siirryttiin, niin vielä yksi pieni söpö kahvikuppi. Sen on valmistanut kemiönsaarelainen keramiikkataiteilija Tiina Harjola. Kauneudestaan huolimatta kuppi on ihan käyttötavaraa, ei pelkkää silmäniloa. Katsohan tarkkaan myös lautasen reunassa olevat yksityiskohdat. Pari akileijaa: Vielä kaksi marjaa. Alimmainen on myrkyllinen punakoiso

Uusimmat tulokkaat aamuauringossa ihan pian avautumassa. Pystykiurunkannuksia on joka puolella, ihanaa! Ja sitten vielä yksi hassu juttu. Viimeisimmän lumimyrskyn aikaan olin niin turhautunut ja ärsyyntynyt, ja vielä pahempia adjektiiveja tuntojani kuvaamaan kuuluisi kirjoittaa tähän, mutta antaa olla. Niin, siis asiaan, olin päättänyt laittaa maahan puutarhamessuhankinnat ja niin myös tein, "vihan" vimmalla homma hoitui nopsasti. Hieman kyllä ajattelin, että olin uhkarohkean hullu. Mutta kasvit selvisivät, kukintoja on nyt vain vähän kuihtunut niinkuin asiaan kuuluukin. Pitääkin tästä lähteä aurinkoisiin pihahommiin.