Sisältää asennemuutoksia

Oravat pesiytyivät sauna- ja vessarakennukseemme. Niillä oli ilmeisesti poikaset (tai tyttöset), koska ne eivät aina uskoneet poishätyyttelyä, vaan näyttivät olevan puolustusasetelmissa. Eivät hyökänneet päälle, mutta kuitenkin varuillaan piti olla, tai siis olin. Etsiskelin silloin tietoa oravista, ja luin hurjia faktoja mm. niiden purentavoimasta, jonka kerrottiin olevan vahvempi kuin valkovalaan. Ja että orava ei lopeta puremista ennenkuin saa hampaansa yhteen. Olin ennen ajatellut oravia pelkästään söpöinä pörröhäntinä, vaikka tiesin kyllä niiden olevan petoja esimerkiksi linnunpoikasille. Nyt kun haitta osui omaan nilkkaan, niin asenteeni muuttui pari piirua kielteiseen suuntaan.

Päästyämme oravista huomasimme toisenlaisen asukkaan samassa rakennuksessa. Lepakko majaili räystään alla juuri vessan oven vasemman yläkulman kohdalla. Ennakkoasenne: hui kauhistus, pelottava, ällöttävä, yök! Asenne näkyy kuvan ottamisessakin; työnnän kamerani vaikka ihan kiinni johonkin toukkaan, mutta nyt pidin itseni ja kamerani kunnioittavalla etäisyydellä kohteesta. Lepakko on tuo pieni piste osittain johtojen alla.

Mutta nyt kun ovesta on pakko kulkea useita kertoja päivässä, niin huomasin yllättäen, että jokaisen kulkemisen jälkeen pidän aina vähän enemmän tuosta lepakostamme. Ai miksi, no koska se ei vieläkään pudottautunut niskaani. Joka kerta kuitenkin vilkaisen sitä tarkistaen, että se on vielä siellä omalla paikallaan, ja melkein olen alkanut sanomaan sille heipat. Asenteeni on siis muuttunut selvästi ainakin sen pari piirua myönteisemmäksi.

Epäilen tätä jonkun kauniin perhosen toukaksi, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa mistään.

Tuli noista eläinjutuista mieleen yksi muu juttu. Luin uutisia, ja taas kerran susi oli hyökännyt lampaiden kimppuun. Silloin keksin niiden motiivin. Joku susi oli joskus kuullut pätkän ihmisten keskustelua, jossa mainittiin "susi lampaan vaatteissa". Joten - ahaa, minä olen susi, minun pitäisi pukeutua lampaan vaatteisiin eli lampaan turkkiin. Pian jo kaikki sudet ajattelivat niin. Niinpä kun neuvottelujen ja pyytämisten jälkeenkään lampaat eivät ole vapaaehtoisesti luovuttaneet turkkejaan susille, niin sudet yrittävät sinnikkäästi väkivaltaa käyttäen turkkien nappaamista, koska lampaiden turkit kuuluvat susille. Niin oli kerran yksi susi kuullut puhuttavan.

Meillä on kahdenlaisia rinnekukkijoita, siis sellaisia, joiden olettaisin kasvavan paremminkin kukkapenkissä. Jonkun on täytynyt joskus istuttaa rinteisiin kurjenmiekkaa ja ruskoliljaa. Ja sitten ne ovat villiintyneet.