Satavuotiaan sylissä

Tamara Lundin operettikonsertit viehättivät minua aikoinaan suuresti. Siksi Satavuotiaan pihan uusin "asukas" sai nimensä hänen mukaan. Se mihin Tamara nojaa on minun silmissäni hieno köynnöstorni muiden silmissä pölkkyhökötys. Entisten asukkaiden jäljiltä pihallamme oli iso kasa vanhoja raitapölkkyjä, joilla ei ollut enää juurikaan polttopuuarvoa, joten niistä rakentelin tämän tornin, jonka juurelle laitan ainakin kelloköynnostä kasvamaan, kunhan joskus kesä koittaa.  Tamaran tekeminen oli hauskaa, joskin esimerkiksi noiden vähän rikkinäisten sukkahousujen vetäminen hänen pölkkysääriinsä oli hiukan työlästä.  Voi olla, että sinulle tai jollekin muulle heräsi nyt kysymys, että MIKSI? Että eikö pihalle kannattaisi laittaa jotain kaunista. Voi olla niinkin. Mutta minua sattui nyt huvittamaan tällainen itseni hauskuttaminen; siksi Tamara ja Torni. Katsopas vielä lähempää Tamaran sorjia nilkkoja ja sääriä: Tamara on muuten tarkoituksella sillä puolella tornia, josta hän ei näy ta...

Olen jälleen löytänyt ihmettelyn aihetta tuolta ulkoa. Pikkuisia taideteoksia. Nämä ovat sormenpaksuisessa kouvunoksassa, joka oli jo sahattu polttopuuksi. Noiden lieriöiden läpimitta on vain noin 4 mm. Ovat varmaankin jotain lahottajasieniä, mutta en löytänyt niille nimeä. Löysin Satavuotiaan pihalta vielä jotain, mitä en ole aiemmin huomannut. Tonttimme rajalla sijaitsee kallio, enkä ollut tullut katsoneeksi sen toiselle puolelle. Siellä 2 m x 2 m alueella on kallion pystykoloissa erittäin tiivis kasvusto mehitähtiä. Niiden yläpuolella kasvaa mäntyjä, joten kuvissakin näkyy havuja ja muuta puiden roskaa osittain peittämässä mehitähtiä. Miksikähän kirjoitin tuohon äsken "roskaa"? Sehän on maatuvaa luonnon materiaalia. Oikeitakin roskia saa kyllä keräillä joskus lähistöiltä. Ja sitten se joutsenlampi . Katselen sitä ikkunastamme, se ei kuulu enää meidän maihin. Lammessa pesii joutsenpari, tai ainakin niin luulen. Ne ovat rakentaneet isoa pyöreän muotoista pesää melkein niinku...

  Satavuotias lämpenee hitaasti. Kaikki lumet kyllä ovat nyt sulaneet. Kukkivia kasveja löytyy mailtamme vasta neljää lajia. Perhosista on näkynyt suruvaippa. Sitä paitsi mitään noistakaan en pysty laskemaan omaksi ansiokseni. Leskenlehti, pystykiurunkannus ja kevätlinnunsilmä kasvavat ihan luonnostaan ja krookus on entisten omistajien istuttamia.

Kirjat ovat minulle tärkeitä, siksi tämä kuva ensimmäisenä. Pidän kauniista astioista. Nämä pitkulaiset lautaset ovat kovassa käytössä. Niihin on kiva koota ruoka-annos. Mikäs se tämä sitten on? No, neulakirja. Turun keskiaikamarkkinoilla on ollut tarjolla tällaisia käsityötaidon näytteitä. "Kirjan" välissä on huopakangassivuja, joihin saa pistettyä kaikenlaisia neuloja. Minulla nämä kirjat ovat roikkumassa yhden keittiökaapin oven nupissa, josta neulat löytyy näppärästi aina tarvittaessa. Keskiaikaiset paljon ompelevat henkilöt laittoivat neulakirjan vyöhönsä roikkumaan, kätevää. Kaupunkinäkymiä; Turun Aurajoki ja Myllysilta, joka aina isänpäivänä valaistaan siniseksi. Tietysti neulomissani villasukissa on myös sinisiä. Ne näyttävät vähän hassun mallisilta, koska kärkiosakin on 2 o 2 n -neulosta. Mutta sen ja kaksinkertaisen langan ansiosta sukat tuntuvat jalassa lattiaa vasten pehmeämmiltä. Ne ovat myös kestävämpiä; ainuttakaan reikää ei ole tullut pitkänkään käytön jälkeen...

KuvaKirjeitä Karsikonperältä -blogista aimarii julkaisi jo omat kuvansa Kristiina K:n aloittamaan haasteeseen. Minäpä seuraan hänen esimerkkiään, ja tässä minun kuvani. H-marmeladi Tässä on Suomessa käsintehtyjä appelsiinimarmeladikuutioita. Huivipäinen akka Toisen pääsiäispäivän eli 1.4. jälkeen huivipäisen akan eli noita-akan on jo aika lennellä pois lomailemaan. Kuva on KARTOn postikortista, piirtäjänä Salli Parikka. Huhtikuun nimi Huhti on johdettu vanhasta huhta -sanasta, joka tarkoittaa kaskea tai kaskimaata. Tämän kuukauden nimi voisi siis olla myös kaskikuu.

Kiinnostuin vieraslajeista sen jälkeen, kun tajusin, että Satavuotiaan pihalla kasvaa terttuseljaa ja isotuomipihlajaa, ja että niitä ollaan ehdottamassa haitallisten vieraslajien listalle. Vieraslajilla tarkoitetaan esimerkiksi kasvia, joka ihmisen tahattomasti tai tarkoituksella auttamana on ylittänyt luontaiset leviämisesteet; mantereen, meren tai vuoriston. Se on levinnyt alueille, joille se luontaisesti ei olisi levinnyt.  Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Mutta niiden, jotka ovat, on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Toisin sanoen ne aiheuttavat merkittävää ekologista haittaa. Ne saattavat levitä ja vallata alueita niin, että alkuperäinen kasvisto kuolee. On olemassa kaksi eri listaa: EU:n vieraslajiluettelo ja Kansallinen vieraslajiluettelo, jolle päätyvät ne, joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina vieraslajeina, mutta jotka eivät ole EU:n luettelossa. EU:n vieraslajiluettelossa ovat Suomessa esiintyvistä ...