Puuihmetyksiä

 

En ollut aiemmin tiennyt miten kaunis kuusi on tähän aikaan vuodesta.


Koivujen kaatamisesta on nyt kolme viikkoa. Kannot eivät ole vielä toipuneet. Ensin kirkasta mahlaa valui lähes noroina koko ajan. Yöpakkasten jälkeen se oli jäätynyt mahlapuikoiksi.

Nyt niille tapahtuu jotain muuta. Kantojen reunoja pitkin valuu vaaleanpunaista. Sitä on kerääntynyt kannon päällä olevaan uraan ja se jopa vaahtoaa vähän???


Sitten vielä yksi uusi ilmiö, jonka nimeä en tiedä. Tuota keltaista on nuoren katajan varressa.


 






Kommentit

  1. Kaikenlaisia ihmetyksiä! Kuusi on juuri nyt todellakin kaunis, itsekin juuri ihastelin pihakuusta.
    Saman huomion tein jonain vuonna, kun kaadoin koivuja. Kai se vaaleanpunainenkin jotakin mahlaa on? Jännät nuo mahlajääpuikot!
    Kuvittelisin, että katajassa on jokin lahottajasieni, mutta en ole varma. Niitä on monia ja monet harvinaisia ja varsin hienoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Alla olevan Sirpan vastauksen mukaan olit oikeassa lahottajasienestä.

      Poista
  2. Kajaanilainen luonnontuotealan yrittäjä Heli Pirinen kertoo, että koivun mahlan happamuusalue on suotuisa monille bakteereille, homeelle ja hiivoille, joten mikrobit ovat mahdollisesti käynnistäneet koivun ravintoliuoksessa käymisreaktion ja värjäytymisen vaaleanpunaiseksi.

    Samoin minäkin olen nähnyt vaaleanpunaiseksi muuttunutta mahlaa. Yllä on selitys siihen, ole hyvä.

    VastaaPoista
  3. Jäätyneet mahlapuikot ovat hauskat, kauniitkin.

    VastaaPoista
  4. Sinulla Anna on tosi tarkat silmät; löydät jatkuvasti jotain uutta ja mielenkiintoista. Löytämäsi nuoret katajat ovat kauniit "koristeineen", vaikka eivät hyväksi puulle.

    Lähteiden mukaan eräs ruostesienilaji tuottaa katajissa joukon oransseja lonkeromaisia ​​itiöputkia, joita kutsutaan teliaalisarviksi. Nämä sarvet laajenevat ja niiden koostumus on hyytelömäinen märkänä. Kyseessä on siis orapihlajankatajaruoste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjan suuret kiitokset Sinulle Sirpa. Monesta asiasta kerroit niin mielenkiintoista lisätietoa!
      Tarkkanäköisyydestä puheenollen; välillä kiinnitän huomiota liiankin pieniin asioihin ja sitten olen kontillani maassa yrittäen vakuvata jotain puolen senttimetrin kokoista kukintoa ja sen jälkeen yritän kasvikuvastoista löytää sille nimeä, hoh hoijaa :-D

      Poista
    2. Muuten Sirpa, luulenpa että Sinun blogitekstiesi ansiosta olen oppinut huomaamaan kaikenlaista luonnossa, ja erityisesti noita puiden pinnoilla olevia kummajaisia. Jotka eivät sitten olekaan enää kummajaisia, kun niistä tietää faktoja!

      Poista
  5. Kuusen kukinta on kaunista. Harvoin isojen kuusien äärellä muistaa nostaa katsetta yläilmoihin nähdäkseen tuollaisen kauneuden. Viime vuonna ihastelin kuusen kukintaa tyttären pihassa. Pitääkin katsella naapurin metsään huomenna "sillä silmällä".
    Mukavaa puutarhaviikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Juurikin noin, silmäni osuivat kuusen kauneuteen senkin ansiosta, että katselin sitä sammalportaiden yläpäästä ja oksia oli silmieni tasolla :-)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Tuo kuusi on niin korkea, että minun valokuvausvälineillä ei sinne ylety. Se latva on todella kaunis punaisine käpyineen, joita on siellä erittäin runsaasti.

      Poista

Lähetä kommentti