Liinat

 Tykkään kauniista kodintekstiileistä; ne tuovat arkipäiväänkin kivaa piristystä ja iloa, myös liinat Satavuotiaan tuvan pöydällä. Ensimmäisenä esittelen äitini ompeleman liinan. Hän syntyi vuonna 1925, joten ihan satavuotias liina ei ole.

 

Tämä on minun kirjailema joskus nuorena neitona. Pidän sitä pöydällä pääsiäisenä keltaisen pitsin vuoksi.

Tampereen Luontokaupan verkkomyynnistä hankin tämän kurreliinan. Se sopii hyvin tänne tammen varjossa olevaan tupaan.

Viimeisin hankinta on tämä vihertävä kaitaliina. Ostin sen Turun kaupungin työkeskuksen myymälästä, joka on auki keskustassakin Turun keskiaikaisten markkinoiden aikaan.

Eräs hupaisa tapahtuma vielä. Tiedäthän, että kesällä erityisesti maalla myös sisätiloissa voi olla kaikenlaisia ötököitä. No, meillä oli vieras. Kolme sekunttia ennen kuin hän siirtyi kahvipöytään huomasin kermakon reunan takaa nousevan pitkät sarvet. Ehdin kuitenkin poistaa sen niin, ettei vieras sitä nähnyt.