Saniais-suhde

 

Minulla ei ole ollut näin läheistä suhdetta saniaisiin ennen tätä Satavuotiaan pihaa ja metsää. 

Ensimmäinen täällä kuvaamani kasvi oli pienen jyrkänteen reunassa alaspäin roikkuva pienikokoinen saniainen. Elettiin joulunseutua ja lunta oli vain paikoitellen.

Kesän tullen huomasin, että pihalla kasvaa hyvin monessa kohtaa saniaisia. Esimerkiksi tässä rinteessä ne ovat mielestäni kivoja, vaikka ennen niiden nousua olin haaveillut sammalleimu-tyyppisestä koko rinteen peittävästä kukkamerestä. Hhmmm - ehkä tuossa on joskus ne molemmat; sekä saniaiset että maanpeitekukkaset. Tai annan tuon rinteen olla noin luonnonmukaisena. Jaaha - ei voi tietää, mitä mielenailahduksia tulen saamaan.

Tässä kuvassa ollaan jo pienesti metsän puolella. Puron ylittävän talonpoikaissillan jälkeen polku nousee saniaisten ympäröimänä metsään. Puro toki on nyt enemmänkin noro, koska on ollut niin kuivaa. Ja polku on kasvanut melkein umpeen; noin rehevä kasvu yllätti.

Kommentit

  1. Saniaiset ovat kauniita ja sinulla rinteessä alvejuuria riittää ihailtavaksi.Minulla kasvaa puutarhassa kotkansiipisaniainen ja pitääkin muistaa ottaa siitä kuva blogiini.
    Aurinkoista ja ihanaa viikonloppua. 😊

    VastaaPoista
  2. Sinulla on komeita saniaisia kallioimarteesta alkaen!

    VastaaPoista
  3. Kiitokset Kruunuvuokko, Sirpa ja Saila! Te olette ihania, kun samalla opetatte minulle noiden kasvien oikeita nimiä :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti