Etsin väärästä paikasta

Kun ensimmäinen kevät ja kesä alkoivat koittaa Satavuotiaan pihalla etsiskelin kukkapenkkejä. Ja ei, ei todellakaan ole kukkapenkkejä, eikä siis kukkia, näin päättelin. 

Mutta olin väärässä. Pikkuhiljaa kevätkukkia ja perennoja alkoi ilmestyä milloin mistäkin nurmikon seasta. Ja metsässä, siellähän ne kukat tietysti ovat 😁.

Jalopähkämö viihtyy hyvin muun puronvarsikasvuston seassa.

Tarha-alpi kukkii metsän keskellä. Samoin rohtoraunioyrtti ja sormustinkukka. Aiemmin siellä kukki päivänlilja. Nauhuksen lehtikasvustoa  löytyy myös metsästä.

Metsässä on myös hauskasti koverrettuja kantoja. Mikä lie ollut asialla?

Ja sitten tapahtui vielä sekin kiva yllätys, että löysin akileijaa. Sen lehdistöä on ruusu-ja metallisen ristikkoaidan keskellä. Piilotteli siellä. Lehtiruusuke on semmoisessa kohtaa noiden aitojen keskellä, ettei sitä voi siirtää muualle, siis oikeaan kukkapenkkiin. Olkoon siinä missä tykkääkin olla ja kukkikoon ensi kesänä, niin näkisin millainen kukinto sillä on.