Nätit kivet





Punainen graniitti on Varsinais-Suomen nimikkokivi. Nuo ensimmäisten kuvien kivet lienevät punaista graniittia, tai ainakin joku niistä on, luulisin. Tuo esittelykuva teksteineen on jostakin vuoden 2023 Tiede-lehden liitteestä. 
Kivien käytöstä puutarhassa ja rakennuksissa on olemassa hieno julkaisu, jonka Rakennusperinteen Ystävät ry toimitti jäsenilleen nyt tammikuussa 2024. Julkaisun nimi on KIVEÄ KIVEN PÄÄLLE, Perinteinen kivi pihassa ja maisemassa, ja se on ko. yhdistyksen vuosijulkaisu 2023.

Kiviä on kiva katsella ja vähän kerätäkin, kun niitä on niin paljon erilaisia ja niin kauniita. Seuraavaksi kuvia muista löytämistäni kiinnostavista kivistä.










Ja vielä Kamala Luonto -sarjakuvan pöllön ketulle antama elämänohje:



Pitääkin tästä lähteä kiviä etsimään - ai niin, siellä on lunta ja jäätä, no myöhemmin sitten!

Kommentit

  1. Onpas tosiaan hienoja kiviä - ja hauska sarjakuva!
    En valitettavasti tunnista niitä. Minua harmittaa, että joko koulussa ei opiskeltu geologiaa ja mineralogiaa ollenkaan tai sitten minä nukuin tunnilla. :) Joitakin kiviä on meilläkin jemmassa, yksi vanhimmista lapsena keräämäni pieni, melkein kuution muotoinen punainen kivi, joka oli leikeissä lihapalanen. :)
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Ei varmaan koulussa ole opetettukaan kivioppia, et ole nukkunut. 😁

      Poista
  2. Rakastan kiviä! Kuten olet varmaan blogistani huomannut, meillä on ja on ollut vieläkin enemmän kiviä vähän joka puolella. Pihasta nousee monenlaista kiveä, löysin melkoisen mahtavan liuskekivikasan tontilta, niistä on rakennettu mm. polkua ja kasattu kivipaaseja pihalle. Tilanteeseen sopiva sarjakuvakin, loistavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Minäkin löysin "kivikaivoksen" pihalta. Ensin tunsin ohuen nurmen alla yhden kiven, kaiveltuani kiviä löytyi koko ajan lisää samasta kasasta, ja pienehköjä vähän liuskekivityyppisiä ja tuota punaista graniittia. Se oli innostava ja jännittävä kokemus.

      Poista
  3. Oi ihanuus mikä postaus... kivet - kuinkahan monta "Muistojen kiveä" meiltä löytyykään?
    Vessassa sydämenmuotoiset, saunanhengellä pienet "munanmuotoiset", olkkarin ikkunanlaudalla (ulkopuolella) lasten tuunaamia mini-mini kiviä ja puutarhassa leppäkerttuja ja muitakin ötököitä..... joka reisulta muistoksi on tuotu kivi... ikimuistoisimmat Skotlannin kuohuista, pikimustia pikkukiviä keräilin taskuuni ja sittemmin jossain huoltoaseman vessassa niitä pesaisin.... jestas... se yksi kivi lähtikin kävelemään!! Ilmeeni olisi ollut kuvauksellinen ja ikäväkseni olin erottanut sen simpukan "perheestään" - traumaattinen kokemus meille molemmille. Monella muullakin kivellä on tarina... jopa vuorikristallilla.... ooh - pitäisikihän joskus muistella niiden tarinaa paremminkin... ja testata samalla muistiaan, että mitä enää muistaa!! Mutta K-I-V-E-T.... rakastan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen, myös hurjasta tarinastasi! Voin vain kuvitella sitä tunnetta, kun kivi lähtenyt liikkumaan!

      Poista
  4. Monipuolinen kokoelma kiviä. Minä pidän kovasti juuri punaisesta graniitistä. Kerään myös mielenkiintoisia kiviä, jotka asuvat nyt kodin kivijalan vieressä.
    Sarjakuvan hienot ajatukset poimin talteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii kommentistasi! Kauniita kiviä ei raaski heittää pois, vaan tallentaa esimerkiksi juuri kivijalan viereen.

      Poista
  5. Kiva sarjakuva 😀 . Minä pidän myös kivistä ja olen myös keränyt niitä . Laitan niitä myös lintujen juottoaltaaseen koska märkinä niiden kauneus korostuu .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Tuo on totta, että märkinä ovat kauniimpia; värit erottuvat paremmin.

      Poista
  6. Sinulla on löytäjän silmät - havaitset ympärilläsi paljon kauniita asioita. Jollekulle kivet ovat kiviä, mutta sinä näet niissä jotain erilaista - kuten löytämäsi ja esittelemäsi kivet.

    Minulla on monenlaisia kiviä kukkaruukuissa kasvien juurella, isoja ja pieniä. Kesällä suihkualtaan reunus on ladottu täyteen pyöreitä kiviä, niitä on kymmenittäin.

    En tunnista kiviä, vaikka tietysti syytä olisi.

    Amerikan-serkkuni vei Suomessa käydessään isovanhempiensa pellon kiviä mukanaan ja hioi niistä esille kauneuden, sen kiven ytimen. Seuraavalla käynnillään hän toikin meille noista kivistä tehtyjä koruja!

    Tosiaan märkinä kivet näyttävät vielä kauniimmilta. Joskus laitoinkin kiviä matalaan astiaan ja veden peittoon. Ainoa ongelma on se, että kivet limoittuvat melko nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Kivet ovat juuri noin monikäyttöisiä.

      Poista
  7. Kamala luonto on ihan huippu.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti