Kielletyt kasvit eli haitalliset vieraslajit

Kiinnostuin vieraslajeista sen jälkeen, kun tajusin, että Satavuotiaan pihalla kasvaa terttuseljaa ja isotuomipihlajaa, ja että niitä ollaan ehdottamassa haitallisten vieraslajien listalle.

Vieraslajilla tarkoitetaan esimerkiksi kasvia, joka ihmisen tahattomasti tai tarkoituksella auttamana on ylittänyt luontaiset leviämisesteet; mantereen, meren tai vuoriston. Se on levinnyt alueille, joille se luontaisesti ei olisi levinnyt. 

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Mutta niiden, jotka ovat, on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Toisin sanoen ne aiheuttavat merkittävää ekologista haittaa. Ne saattavat levitä ja vallata alueita niin, että alkuperäinen kasvisto kuolee.

On olemassa kaksi eri listaa: EU:n vieraslajiluettelo ja Kansallinen vieraslajiluettelo, jolle päätyvät ne, joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina vieraslajeina, mutta jotka eivät ole EU:n luettelossa.

EU:n vieraslajiluettelossa ovat Suomessa esiintyvistä kasveista mm. jättipalsami ja useat jättiputkiryhmään kuuluvat kasvit.

Haitallisiin vieraslajeihin liittyvät lait ovat EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) ja vieraslajilaki (1709/2015). Ja laki jälkimmäisen lain muuttamisesta (682/2019).

Kansallisessa vieraslajiluettelossa olevan lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Sama koskee tietenkin EU:n vieraslajiluettelossa olevia kasveja.

Kuva Hyötykasviyhdistyksen Siemenluettelosta 2024.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin 15.8.2023 kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo.

Angervojen osalta kasvatuskielto tulee voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen eli 15.8.2025. Sen jälkeen maanomistaja tai -haltija on lakisääteisesti velvollinen poistamaan maallaan esiintyvät kyseiset angervot.

Luetteloon oli ehdolla myös isotuomipihlaja, mutta sen kasvattamista ei kuitenkaan päätetty kieltää, koska sen levinneisyys on laajaa eli sitä kasvatetaan niin paljon. Järjetön perustelu. Samalla logiikalla toisen ihmisen puukottamista ei voisi kieltää, koska sitä tehdään paljon. Noo vähän raju rinnastus, mutta ymmärsit kyllä. Biotalous.fi -sivustolla kerrotaan, että isotuomipihlaja jätettiin pois luettelosta myös siksi, että se on taloudellisesti merkittävä kasvi puutarha-alalla. Taitaa olla yhtä tyhmä perustelu kuin ensimmäinenkin, luonnon kannalta ajateltuna. Se kuitenkin todettiin, että isotuomipihlaja on haitallinen ja tulossa lähivuosina kiellettyjen kasvien luetteloon, joten uusia taimia ei kannata enää istuttaa. Ja nyt jo sitä pitää poistaa luonnonsuojelualueilla tai jonkin metsänhoitotoimen yhteydessä tavattaessa.

Jostakin olin saanut päähäni, että terttuselja olisi myös haitallinen vieraslaji. Mm. Kekkilän sivuilla (www.kekkila.fi) todetaan sen olevan haitallinen. Mutta Kansallisessa vieraslajiluettelossa sitä ei ole. Sen todetaan kuitenkin voivan olla paikallisesti ongelmallinen ja siksi sitä kannattaisi poistaa mm. metsänhoidon yhteydessä. Maanteitä pitkin ajaessa näkee joskus tien toisella puolella yhden terttuseljapensaan talon pihassa ja kymmenen pensasta tien toisen puolen metsässä.

Tämän tekstin kuvat olen kaapannut Suomen Lajitietokeskuksen ja Vieraslaji.fi:n sivuilta. Mistäs muualtakaan kiellettyjen kasvien kuvia olisin saanut. Jos olisin kuvannut omalta pihalta, olisin tunnustanut rikkovani lakia. Jos taas olisin napsinut kuvat naapurin mailta, olisin vasikka 🤣.

Olen siis ollut tätä tekstiä kirjoittaessani varsinainen kaappari, niin kuvien kuin tekstienkin suhteen, mutta toivon, että minut jätetään rangaistukseen tuomitsematta, koska olen hyvällä asialla. Luonnon puolesta, luonnon takia!

Satavuotiaan pihalta ei siis olekaan pakko heti poistaa tuota kuvan terttuseljapensasta eikä isotuomipihlaja-aitaa. Sopivan tilaisuuden tullen kyllä poistan molemmat lajit, koska en halua olla edistämässä niiden leviämistä luontoon häiritsemään alkuperäisten kasvien ja eläinten elämää. Molemmat pensaat tekevät kovasti pikkutaimia ympäriinsä ja niitä jo viime kesänä napsin pois aina niitä nähdessäni.

Täytyy vielä myös selvittää mitä angervolajia Satavuotiaan pihalla olevat muutamat pensaat ovat.