Täysikuu


Vaikka täysikuukin nyt valaisee, laitoimme ulos vähän valoja.

Koivunkannon päällä olevaa lahottajaa taas ihmettelin. Olen joskus pienen kauniin kiven asettanut kannon päälle. Nyt lahottajasieni on ottanut itselleen ison urakan; ihankuin se olisi päättänyt lahottaa tuon kiven, on ympäröinyt sen jännästi. 


Kaupungissakin näin jotain outoa. Yrittääkö joku saada taivaspaikan itselleen nostamalla itsensä jonon ohi? 

Tuo on Martinkirkko Turussa.

Kommentit

  1. Hah, mainio tuo taivaspaikka! :-D
    Ihanan rimpsuhelman on lahottajasieni tehnyt. Niissä on vaikka miten monenlaisia, ja eilenkin, kun jonkun huomasin, tulit heti mieleeni. Eikö ole hassua ja mahtavaa, että ihan vieras ihminen voi tulla mieleen yksityiskohdasta.
    Kuu on upea! Sitä olen ihastellut, kun olen seissyt ulkona hytisemässä yrittäen nähdä komeettaa. Vielä en ole onnistunut, harmillisia pilvenriekaleita on taivaalla joka ilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Saila! Toivottavasti tulet komeetan näkemään! Niinpä, asiat ja ihmiset yhdistyvät mielessä. Aina kun törmään saaristo-, puutarhalehti-, kissa- tai nyt myrkkylilja-asioihin, niin muistan sinut.

      Poista
  2. Voi, onpa merkillinen lahottajasieni ja varmaan taivaspaikkaa joku havittelee - kuka uskaltaa noin korkealla olla! Olimme mökillä ja meidän sänky on niin että näen ikkunasta ulos ja voin katsella tähtiä ja kuuta ja silloin näin tähdenlennon tai komeetan - aika hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa sinulla ihana sängynpaikka, tulin kovasti kateelliseksi. Ja tosiaan näit tuollaisen harvinaisuuden. Minä olen ihaillut vain kuuta ja tähtiä ulkona käydessä.

      Poista
  3. Hieno kuu, ihania kausivaloja ja työ, joka ei esimerkiksi minulta onnistuisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Harvempi ainakaan ihan epäröimättä voi olla tuolla nosturin nokassa.

      Poista
  4. Sieni on kerrassaan hieno juuri tuon rimpsuhelman vuoksi. En tajua miten joku uskaltaa nousta tuollaisen "varren" varassa yläilmoihin. Martinkirkon torni jo itsessään on aika korkea ja kun kirkko vielä sijaitsee kukkulan päällä, niin näkymät ovat kyllä varmasti hienot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, näkymien täytyy olla huikeat, varmaan me muutkin nauttisimme, mutta ei noin huteralta alustalta.

      Poista
  5. Heh - olipas tuttu kirkko.... Martinsillalta olisi eilen saanut kuvakulman taivaspaikan kurottelijasta ihan kuuhun saakka.... me tosin haimme vain äitiäni Onnibussilta, hih...

    No nyt on hajottajasienellä ISO EGO....ja innovatiivisesti on tavoitettaan kohden lähtenyt ja "edennytkin" - aivan kuin mehikasvi, kertakaikkisen upea... jään seuraamaan... kai kuvaat meille tuota jatkossakin??? Luonnonpuuhat ovat niin kiehtovia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuu ja joku torni tai rakennus -yhdistelmä on hauska kuvattava, niinkuin kertomasi tilannekin. Juu, saa nähdä miten kiven käy. Jospa lahottaja omii tuon kiven kuorruttamalla sen kokonaan piiloon, tai jotain muuta jännää. Seuraan toki tilannetta ja kuvaan.

      Poista
  6. Nauratti tuo taivaspaikka. Ihanaa jos sinne nosturin nokassa pääsee. Ei taida lahottajasieni tuota kiveä saada murtuman. Olisi muuten ihan oikeianlainen kivi maalattavaksi. Hurahdin nimittäin (facessa Finstones-sivut) maalaamaan ja piilottelemaan kiviä enimmäkseen lasten löydettäväksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin joo kivi lahoaa. Kivien maalaaminen on varmasti mukavaa!

      Poista
  7. Kivi näyttää kiehuvan. On siinä lahottajasienellä tarmoa, jos yrittää päästä lahottamalla kivestä eroon.
    Avasin säleverhot makkarista, että näen vähän aikaa täysikuun sängyssä maaten. On se niin hienoa katseltavaa. Nousin aamulla puoli seitsemältä ja vilkaisin ikkunasta ulos. Alapihan vaahteramme latvuksen vierellä loistaa iso tähti. Kaikki näköjään muuttuu, kun lapsuudesta tuttu Topeliuksen satu "Koivu ja tähti" on nykyisin "Vaahtera ja tähti".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hauska, vaahtera ja tähti, ihanaa katseltavaa se ja yöllinen täysikuu. Ai näyttää kivi kiehuvan, voi ollakin, tänään se oli ainakin kostea.

      Poista
  8. Heh heh, kivella on mahtava "makuupaikka".

    VastaaPoista
  9. Hauska tuo kivi, ihankuin olisi pudonnut tuohon paikalleen ja loiskeet loisuneet ympäriinsä. Vaikka on ollut lämmintä ja sateista niin kuu on mollottanut taiaalla, minua se ei häiritse..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, sen voi nähdä niinkin. Ei minuakaan täysi kuu häiritse, se on hieno näky.

      Poista
  10. Jos sienen ei ole ollut tarkoituskaan alkaa lahottamaan vaan luomaan omaa taidettaan katseltavaksi?....ja on onnistunut jo todella hyvin . Sinäkin ensimmäisenä nokka kiinni kivessä ja etenkin sen ympärillä olevassa 😃 . Ja me muut täällä perässä .
    Kuuta minäkin olen ihaillut monena yönä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, löysit ihan uuden näkökulman! Taidetta, kiven koristelua, niinpä, sitä se voi ollakin! Kiitos Nila hauskasta kommentista!

      Poista
  11. Sinulla on tarkasti havainnoivat silmät, ne etsivät kauneutta ympäristöstä - ja löytävät sitä. Kiitos Anna.

    VastaaPoista
  12. Harmittelen, etten nyt täysikuuta nähnytkään pilvisyyden takia. Pihavalojen aika alkaa olla, kun piakkoin aamun ja illan pimeys löytävät toisensa.
    Heh tuo taivaspaikka! Noinkohan kiipeämällä saisi etumatkaa? Iso urakka on myös lahottajalla, kun meinaa kiven sulattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanavalmiista kommentistasi aimarii! Hienosti sanottu tuo, että aamun ja illan pimeys löytävät toisensa. Teillä se oikeasti tapahtuukin.

      Poista

Lähetä kommentti