Avausleikkaus


Kukkivia pikkuorvokkeja löysin.

Viime kesänä kokeilin kasvattaa kurpitsoita yhden risu- ja lehtikasan päällä. Lannoitin niitä ulkovessan nesteillä. Eli tarkoitus ei ollutkaan kasvattaa ruokaa vaan kasanpeittovehreyttä. Tuli yksi jättikokoinen kesäkurpitsa, jonka syksyllä jätin lehtikasan päälle maatumaan. No, jokin aika sitten huomasin, että kurpitsalle oli tapahtunut jotain. Siinä oli kaksi pientä reikää ja se vaikutti lähes ontolta. Mielikuvitukseni lähti laukkaamaan. Onko sen sisällä jonkun pesä? En uskaltanut silloin tehdä mitään. Vasta tänään.



Kevättaskuruohokin availee kukintojaan.

Pikkuisia maljasieniä on ilmaantunut metsään paljon lisää. Löysin jopa sellaisen yhden kirkkaanpunaisen, jota olen Sirpan luontoblogissa ihaillut.

Kenen kakkaa on tuollainen "lakritsapala"-kasa? Tiedätkö? Minä en.

No, sitten se avausleikkaus. Kesäkurpitsan avausleikkaus. Ravistelin sitä ensin vähän; ettei vaan sisällä lymyile joku. Sitten sakset käteen ja leikkasin yläkannen pois. Kas, nätisti syöty koko sisus, kuori muuten ehjä paitsi ne kaksi reikää yläkannessa.
Kuka? Hiiri? Metsämyyrä? Kuka? Vai onko sisus itsestään surkastunut? Vai joku muu selitys?

Kommentit

  1. Peurat jättävät meidän pihalle samanlaisia "lakritsikasoja".
    Pikkuiset maljasienet näyttävät herkullisilta. Niistä saisi mainiota naposteltavaa täyttämällä vaikka katkaraputahnalla tai maustetulla tuorejuustolla. Älä sentään kokeile. Vinkkini on verrattavissa aprillipilaan.
    Sinulla on selvästi uusi tulevaisuus leikkaavana kirurgina. En osaa yhtään sanoa, mikä ötökkä tai ilmiö on kurpitsan tyhjentänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between kommentistasi ja tiedoistasi! Peurat - niinpä tietysti. Miksihän en niitä ole ennen nähnyt, peuroja kylläkin on liikkunut tuolla alueella. Hirven viiriäisenmunan muotoisia ja kokoisia kasassa olen nähnyt, ja monenlaisia pötkylämuotoisia.
      Juuu, nuo maljasienet oikein houkuttelevat täyttämään ne jollakin ja sitten rouskuttelemaan. Mutta siis minäkään en suosittele kenellekään, kun en tiedä niiden syötävyydestä.

      Poista
    2. Vanhojen pihojen siemenpankit ovat ihmeellisiä, maasta voi nousta vaikka mitä. Orvokit taitavat kylläkin levitä siemenistäkin. Liito-oravan jätöksiä toivoisin löytäväni, se olisi tervetullut metsääni.

      Poista
    3. Pikkuorvokit lisääntyvät hurjaa vauhtia, ja hyvä niin. Liito-oravan jätökset olisikin hieno löytää. Kiitos Maija kommentistasi!

      Poista
  2. Kiinnostava leikkausoperaatio! Luulisi sen kurpitsan sisuksen jotenkin surkastuvankin talven mittaan, ei kai se kestä pakkasta. Hyvä, jos joku on sieltä löytänyt herkullisen aterian.
    Minäkin sanon, että peuranpee näyttää tuollaiselta. Usein on myös pökäle ja papanoita samassa kasassa.
    Upeat maljasienet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Tiedätkö mitä, juttuni jälkeen löysin kyykäärmeen tuosta risukasasta, ja kun selvittelin mitä kyy syö, niin voi tulla pihalle myös kompostin takia. Joten voi olla, että kurpitsa houkutteli kyykäärmeen pihallemme 🫣.

      Poista
  3. Lovely flowers !!!
    You have some enigmas in your backyard ;)
    Have a sweet and happy Easter !
    Anna

    VastaaPoista
  4. Ontosta kurpitsasta tulee minulle heti mieleen pesusienikurkku jota kokeilen nyt kasvattaa . Jää sisusta ilmeisesti vähän tuon näköiseksi ?
    Olen huomannut miten hyvin pitkään kasvimaalle jääneet kurpitsat ja kesäkurpitsat kelpaavat metsän eläimille. Nakertamisen jälkiä löytyy kurpitsojen kyljistä ja jos antaa vain olla niin hyvin kelpaa syötäväksi koko kurpitsa. En tiedä mikä eläin käy kasvimaallani, mutta yleensä kurpitsasato on sen verran runsas , että antaa mennä vain :-). Riittää kyllä jaettavaksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi! Tuo ruuan tarjoaminen on kivaa mukaville eläimille. Mutta kuten tuossa aiemmin Sailalle vastasin, niin saatoin houkutella kurpitsalla kyyn pihaamme. Voihan kurjuus!

      Poista
  5. Upeita ja mielenkiintoisia kuvia.
    Iloista pääsiäistä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkulin käsityöt! Mukavaa pääsiäisen jatkoa Sinullekin!

      Poista
  6. Ihan kiva, että joku on saanut hyvän kurpitsa-aterian, mutta peuroja harva toivoo pihalleen, niillä on taipumus tehdä tuhojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puikoillanikin! Jep, peuroja enkä kyykäärmeitä kaipaa pihalleni.

      Poista
  7. Kiitos taas kivasta postauksestasi. Söpöjä maljasieniä löysit, myös punamaljakkaan. Minäkin näin niitä omassa lähiympäristössäni eilen.

    Ihastuttavia kukkakuvia :) Pitäisin jätöksiä peuran kakkoina, onko siellä näkynyt peuroja?
    Vähän hassu kurpitsa. Elämässä on myös salaisuuksia, tämäkin jäänee sellaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Peuroja kyllä on näkynyt, mutten tuollaista pikkupapanakakkaa osannut yhdistää niihin. Ensimmäisen punamaljakkaani löytäminen oli ilon hetki.

      Poista
  8. Voi miten ihania orvokkeja ja muita kevään kukkijoita ja nuo kauniit maljasienet! Tuleentunut kurpitsa juurikin tekee vahvan kuoren ja se voi noin säilyä kevääseen ja se on ollut varmaan jonkun pikkuisen ravintolana tovin. Meillä ei peuroja onneksi vielä ole, mutta kauriilla on tuollaisia papanoita kasapäin metsässä ja valitettavasti meidän pihassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kivipellon Saila! Kiitos kun kerroit kurpitsasta tietoa! No voi niitä kauriita.

      Poista
  9. Peurat ja kauriit ovat upeita eläimiä. Meillä niitä vieraili aika monta pihassa. Onneksi ei ole enää näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, väärässä paikassa eivät ole kivoja. Kiitos sami niilola!

      Poista
  10. Orvokit ovat niin suloisia. Minusta on hauska vertailla, miten erivärisiä ja erilailla kuvioituja orvokkien kukat ovat. Noissakin kuvissa on monenmoisia kukkasia. Hauska kurpitsa-arvoitus. Toivottavasti se on houkuttanut paikalle joitain muita nälkäisiä otuksia kuin kyitä. Minulla on käärmekammo ja sain vilunväreitä jo lukiessani löytämästäsi kyystä. Onneksi en ole koti- tai mökkipihallamme törmännyt käärmeisiin, ja toivottavasti en törmää jatkossakaan. Jospa kohtaamasi kyy jäisi sielläkin ainokaiseksi. Lapsuudenkotini pihalla niitä näkyi usein. Sieltä kammoni onkin varmasti peräisin. Maljasienet ovat veikeitä. Niihin törmään mieluusti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos keijunkukkanen! Pikkuorvokit ovat ihastuttavia. Valitettavasti joka kesä useita kyitä olen pihallamme nähnyt. Vieressä on valtavia kallioita; naapurimme mukaan sieltä niitä tulee.

      Poista
  11. Kesäkurpitsan jännitysnäytelmä :) Uskalsit tehdä avauksen :)
    Pikkuiset maljat ovat söpöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuu, elämässä on välillä pientä jännitystä. Kiitos Sartsa hauskasta kommentistasi!

      Poista
  12. Orvokit ovat ihania, tykkään niiden" naamoista", aivan kuin kurkistelisivat meitä. Jännä juttu tuo kesäkurpitsa, toivottavasti meni parempiin suihin! Meidän mökin pihamaallakin on kasvanut noita maljasieniä , se kun on metsämaata. "Lakritsinpalat" varmasti peuran kuten edellä arveltiinkin, jäniksen papanat ovat paljon pienempiä-😳🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orvokit lisääntyvät myös mukavaa vauhtia ja aina ilmaantuu uudenlaisia naamoja. Kiitos Päivi kommentistasi!

      Poista
  13. On taas mielenkiintoisia tutkimuksia. Peura tai kauris kai syypää kakkakasaan, kun jätös vähän muistuttaa porojen papanoita. Hienoja kuvia maljasienistä, varsinkin punainen. Vapaasti saatavilla olevasta kompostista kelpaa kaikki syötävä jollekin ja sehän on hyvä asia. En olisi niin huolissani kyykäärmeestä, jos se ei aivan portaalle ilmesty majailemaan. Kyy vähnetää alueen pikku jyrsijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii! Maljasienet ovat minulle uusia tuttavuuksia, siksikin ihastuttavat.

      Poista

Lähetä kommentti