Pieniä suuren ilon aiheita
Näin ja sain kuvattua kaksi pientä perhosta, joita en ole ennen kohdannut. Ilostuin ja innostuin!
Ensimmäisessä kuvassa on karttaperhosen kevätpolven naaras. Kyllä, luit oikein, "kevätpolven". Karttaperhosella on nimittäin kaksi toisistaan poikkeavannäköistä sukupolvea; kevätsukupolvi ja loppukesän sukupolvi. Itse asiassa on olemassa vielä kolmaskin sukupolvi, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa. Karttaperhonen on jokseenkin yleinen eteläisessä Suomessa, jossa sen ensimmäinen sukupolvi lentelee toukokuun puolivälistä juhannukseen ja toinen sukupolvi heinäkuun jälkipuolelta elokuulle. Itäisessä osassa Suomea sitä esiintyy myös, mutta siellä toinen sukupolvi on harvinaisuus. Nokkoset ovat toukkien ravintokasveja.
Kuvasin viime kesänä 2.7. karttaperhosen toisen sukupolven, jonka värit ovat hyvin tummanruskea/musta ja valkoinen.
Edellä olevat perhostietoudet olen noukkinut kirjasta Dick Forsman ja Olli Vesikko, Päiväperhoset Suomen luonnossa, Otava 2017. Hyvä ja selkeä perhosopas. Ainakin minun on ollut helppo tunnistaa minulle vieraita lajeja tuon kirjan avulla.
Ja kohta avautuvat nämä:
Nuo pienet itsestään leviävät orvokit ovat niin uskomattoman eläväisiä. Satavuotiaan pihalla on useita kallioita ja yhden päällä on kuoppa tai syvänne, jonka kukkapenkissä kasvoi viime vuonna mm. auringonkukkia ja ruiskukkaa. Niitä on tarkoitus olla siinä tänäkin kesänä, mutta toistaiseksi se on pikkuorvokkien valtakuntaa.
Toisaalla yhdestä orvokintaimesta on sikiintynyt monenlaista jälkeläistä.
Ihania juttuja ja kuvia! Vau, karttaperhonen. Niitä ei usein näe, vaikka ilmeisesti jokseenkin yleisiä ovat. En muista nähneeni kuin toisen sukupolven yksilöitä ja niitäkin harvoin. Sinisiipiä olen jo nähnyt, siispä ovat paatsamasinisiipiä. Täälläkin kasvaa paatsamaa ja olen siemenestä kasvattanut useita omaan puutarhaani. Vaikka ovat vielä nuoria, ehkä niistä saa riittävästi ravintoa toukille kuitenkin. Tai sitten käyvät metsässä isommissa paatsamissa.
VastaaPoistaOrvokit ovat suloisia! Mikä onni, kalliota ja kallionpainaumia pihalla.
Kiitos Saila! Kyllä, kalliot ovat aarteita, samoin perhoset, paatsamat, ja kaikki 😁.
PoistaUpea tuo karttaperhonen, en ollut sellaista ennen nähnytkään, en edes kuullut. Ja sinä olet saanut sen noin hienosti kuvattua!
VastaaPoista(Pitäisiköhän mennä saunan taakse, jos se kerran tykkää nokkosista, siellä kasvaa paljon nokkosia)
Minä kiittelin äsken sekä Mursua Ystävä-Naapuria ja hänen aikuista poikapuoltaan, joka pöllit pihalta peräkärryyn lastattuaan ihastelivat meidän pihalla kasvavia pienen pieniä orvokkeja - niitä on meidän pihalla siellä täällä lemmikkien kanssa.
Hellyttäviä olivat aikuiset, isot miehet likaisissa työvaatteissaan, nenä kiinni pienissä orvokeissa: "meilläkin näistä kasvaa, mutta meillä ei ole tätä keltaista" ❤️
Kyllä ne miehetkin näkee kauneutta pihalla ja luonnossa, vaikka välillä luullaan, ettei ne huomaa 😉
Nokkosia kannattaa suosia; ovat monille perhoslajeille tärkeitä. Jaha, tämä nais-mies -kysymys. En usko juurikaan tuohon jakoon. Jotkut naiset eivät näe luonnon kauneutta, jotkut miehet eivät näe luonnon kauneutta. Jotkut naiset näkevät, jotkut miehet näkevät.
PoistaOlet Anna oikeassa tuossa nais-mies -asiassa ja olen kanssasi samaa mieltä.
PoistaLuonnon kauneuden näkeminen ei ole sukupuolesta tai mistään muustakaan sellaisesta kiinni - ehkä ennemminkin kyse on siitä, että ihmisillä on vähän liian kiire huomata monta kaunista asiaa.
Ja se, mikä on minusta kaunista, ei välttämättä olekaan muiden mielestä kaunista.
Ehkä esimerkki siitä on meidän pihakivi: Ystäväni oli kitkemässä rikkaruohoja kiven juurelta ja juuri ja juuri ehdin hätiin, kun hän oli puhdistamassa - siis omasta mielestään puhdistamassa - kiveä sammaleesta!
Hänen mielestään kivi olisi siis pitänyt olla puti puhdas ja meidän mielestä siinä pitää kasvaa sammalta 😊
Juurikin näin. Kauneusarvot voivat olla niin erilaisia. Kauhistuttava ajatus, että joku muu "siivoaisi" meidän pihaa, siinä varmaan menisi paljon meille arvokasta romukoppaan. Kiitos Pöllö lisäpohdinnoistasi!
PoistaOi ihanuutta! 🦋🌼
VastaaPoistaKiitos Sara!
PoistaVaaleanpunaisia lemmikkejä, voi ihmettä 💕
VastaaPoistaUpeita lähikuvia ja perhostietoutta. 🌺🦋
Kiitos Rita !
PoistaLovely pictures !!!
VastaaPoistaIt's very difficult to take pictures of butterflies....Bravo !
Anna
Thanks Anna!
PoistaAina oppii uutta, nyt perhosen erinäköisistä sukupolvista, vau! Olipa jännä tieto. Luonto on ihmeellinen. Ihanat moniväriset orvokit!
VastaaPoistaTodella luonnosta löytyy vaikka mitä ihmeellisiä ilmiöitä, kiitos Liisa!
PoistaKauniita kuvia😍 Perhosia on mukava kuvata, varsinkin jos ovat paikallaan, karttaperhosta en ole tainnut nähdä mutta sinisiipeä kyllä. Mökillämme on monenlaisia perhosia ja niitä on mukava seurata. Nuo lemmikit ovat siis niin ihania ja vaaleanpunaiset varsinkin, ei ihme että niitä sanotaan lemmikeiksi,💗
VastaaPoistaPerhoset ja lemmikit ovat luonnon söpöläisiä. Kiitos Päivi!
PoistaMinä kävin noukkimassa pikkunokkosia soppaa varten, mutta en kyllä yhtään perhosta tai karttaa nähnyt.... silmät ymmyrkäisinä luin kyllä perhos"polvista" - toistan itseäni, kun totean taas, että blogit on paras tapa sivistää itseään... sopivassa määrin, todella monipuolista tietoutta, jota ei ole osannut kuvitella maailmassa olevankaan... Kiitos!! Kukistakin tykkäsin...mutta nyt vei perhoset mielenkiintoni ja keskittymiskykyni!!
VastaaPoistaKiva, että tykkäsit! Älä syö kaikkia nokkosia, jotta jää perhosillekin 🤣.
PoistaSinisiivet ovat lempiperhosiani. ihmeellistä tosiaan, että karttaperhosten sukupolvet ovat noin eri näköisiä. Ihanat pikkuorvokit!
VastaaPoistaSinisiivet ovat niin pieniä söpöläisiä! Kiitos Saraheinä!
PoistaHuikeat perhoskuvat. En nimeltä montakaan tunne, mutta karttaperhonen kuulosti niin hauskalta perhosen nimeltä. Missähän olen taas ollut silloin kun koulunpenkillä on opeteltu perhoslajeja ??
VastaaPoistaMyöhäistä ei ole oppia vieläkään :-).Kiitos ihanista kuvista.
En usko, että perhoslajeja koulussa opetettiinkaan. Tai sitten minäkään en enää muista 🤣. Kiitos Terhi!
PoistaOi oi miten oihana kukkaset ja perhoset. Minäkin odotan, että pääsen pörriäisiä taas valokuvailemaan
VastaaPoistaKiitos enkulin käsityöt! Minäkin odotan niitä Sinun pörriäiskuviasi. Sinun innostumisesi oli niin vaikuttavaa viime kesänä, vai oliko se jo edellisenä kesänä?!
PoistaOn valkoisten ja sinisten kukkien aika. Ja sinisten perhosten. Tuomi, lemmikit ja molemman väriset helmililjat kukkivat jo meilläkin päin.
VastaaPoistaKyllä, ihania sinisiä ja valkoisia, kiitos Maija!
PoistaAina on suuri ilo nähdä perhosia ja sinua on kohdannut erityisen suuri ilo! Perhosten ja muiden siivekkäiden elon eteen on hyvä tehdä tekoja, joilla niiden elämää helpotetaan! Näin meidän pihassa muutaman perhosen myös, toinen oli joku sinisiipi ja toinen upea suruvaippa. Nyt keväinen kukinta on parhaimmillaan!
VastaaPoistaKevät on nyt parhaimmillaan. Näin suruvaippa-kuvasi, se on hieno! Kiitos Kivipellon Saila!
PoistaHienot perhoskuvat ja ihana orvokkikollaasi.
VastaaPoistaKiitos Kruunuvuokko!
PoistaNoin se menee. Jopas on upeita kukkia.
VastaaPoistaKiitos sami niilola!
PoistaPaatsamasinisiiven tunnen, karttaperhosia en. En ole varmaan nähnytkään. Yleensäkin täälä on vähän perhosia. Perhoskesissäkin on eroja.
VastaaPoistaKuvasi ovat hyvät ja selkeät. Kukkasesi ihastuttavat minua.
Voi kiitos aimarii kivasta kommentistasi! Karttaperhosia esiintyy vain pienillä kaistaleilla Etelä- ja Itä-Suomessa, joten ei ihme, ettet ole nähnyt niitä.
Poista