Kun kimalaiset vierailevat helokissa, ne ovat yltäpäältä pölyisiä.
Varsankello muistuttaa peurankelloa, mutta on harvinaisempi. Löysin alunperin yhden yksilön tuija-aidan alta. Siirsin sitä viime kesänä parempaan maahan yhteen kukkapenkkiin, ja JIHUU, se on nyt runsas ja hyvinvoiva kukkarypäs.
Piikkiohdake, siis vain yksi kappale piikkiohdakkeita, kasvaa Satavuotiaan pihalla halkokatoksen nurkalla. Se on todella terävän pistävän piikikäs, ainoastaan punavioletit kukkakarvat ovat pehmeitä.
Toisen "ohdakkeen", sinipallo-ohdakkeen nuppupallo sen sijaan on lempeän pehmeä.
Mehitähden kukka on erikoisen kaunis taideteos.
Tänä kesänä olemme jättäneet osia pihan nurmikoista leikkaamatta. Aluksi se oli laiskuutta ja alueella olevien puiden juurien varjelemista. Mutta pian huomasimme kuinka paljon kauniimpi piha on luonnontilapalstoineen. Ja kuinka paljon perhosia ja pörriäisiä lentelee näillä luonnonkukka-alueilla!
Tämä pilvi jotenkin kiehtoi minua. En tiedä miksi. En osaa sanoa siitä mitään.
Ohhoh mitä kukka loistoa. Pilvet ovat tosiaan aika kiehtovia kuten tuo. Ei aina tarvitse mitään muuta kuin upea kuva.
VastaaPoistaOn kyllä upea pilvi, mikä muoto ja dramaattinen väri.
VastaaPoistaKivoja kukkia! Tuli mieleen, että jos olisi Helo-niminen kissa, se olisi Helo-kissa.
Kultahelokit on just nyt kaikessa loistossaan minunkin pihallani!
VastaaPoistaLuonnontilaan jättäminen osasta tonttia on ollut haaveeni vuosia mutku....🥹🥹
Minullakin on tuollainen joku vanha valokuva kimalaisesta kultahelokissa, jossa sekin on ihan helokissa😄siis kimalainen ei helokki.
VastaaPoistaPiikkiohdake on hieno! Ja minun olisi pitänyt muistaa tuo peilikikkasi, kun kuvasin notkuvia liljojani😅