Niittykäki, mikäs lintu se on 🤣 ?

Niittykäenkukka on minulle uusi tuttavuus. Se on vaivihkainen lahjoitus naapurin pellolta. Tänä kesänä se ensimmäistä kertaa rohkaistui ja ylitti rajan. Pensasaidan raoista näin, että naapurin puolella on oikein hyvän kokoinen alue tätä, mutta meille taivalsi vasta kaksi yksilöä. Vielä ei ole selvinnyt, että aikovatko he hakea meiltä turvapaikkaa. Se nimittäin on mahdollista, koska naapurin pelto niitetään aina loppukesästä.

Tonttimme rajalla korkeiden puskien takana on ollut kaksi puuta, joita olen silloin tällöin sivusilmällä katsellut, että mitähän nuo ovat, näyttävät vähän erikoisilta. Nyt kahlasimme risukon läpi puiden vierelle. Lähempi tutkinta johti sellaiseen päätelmään, että ne ovat palsamipoppeleita. Kahden noin 20 metriä korkean aikuisen puun lisäksi löytyi juurivesa, noin parimetrinen puun alku. Puut ovat tulleet Pohjois -Amerikasta asti. Herttinen sentään, on niillä ollut pitkä matka. Mutta kiva kun tulivat. Nyt voin ylpeänä kertoa, että meilläpä kasvaa palsamipoppelia!

Kuvat ovat siitä vesasta ja seassa näkyy mm. nokkosen kukintoja.

Vain yhdelle kissalle olisi nyt kello tarjolla. Viime kesänä ehdin jo loppukeväästä siivota yhden heinikkonurkkauksen, ja sen ansiosta siinä kukki runsaasti kissankelloja. Nyt tänä kesänä täytyi oikein etsimällä etsiä, ja todellakin heinikon seasta löysin vain yhden kukinnon.

Tämä on orvokkihopeatäplä naaras. Toukka elää - oikein arvasit - orvokeilla.

Eikös tällä kaverilla ole jo reisitaskut täynnä punaista siitepölyä. Ja hamuaa vain lisää?! Vai onko nuo kellukkeet, joiden avulla se pysyy ilman pinnalla?!

Tässä on joku mutaatiosormustinkukka "normaalien" keskellä paljon lyhyempänä muita.

Kuvasin sormustinkukkametsääni (Saaripalstan Sailan keksimä nimi) vastavaloon, ja sain kuviini myös auringon ympärillä olevia kokkeli- ja hulivilipilviä.

Kultakuoriaiskuumeeni jatkuu; ne ovat vain niin helppoja kuvattavia ja niin kauniita.

Kasvillisuuden rehevyydestä on jo keskusteltu paljon. Tässä kuva metsän puolella olevan noron reunalta. Noro kulkee kuvan vasemmassa reunassa pöheikön alla. Ja jälleen ihmettelen  keltapäivänliljaa ja jalopähkämöä muiden kasvien seassa. Niitä ei nimittäin ole ollenkaan pihan puolella; joku on siis istuttanut niitä vain metsään.

Tamarasta vielä sen verran, että hän jo niin tyytyväisenä kikattelee, kun kelloköynnös ilman sen suurempia esikuherteluja kävi kiinni.