Näin punaista
Ensin näin punaista Satavuotiaan pihalla kahdessa eri kohdassa.
Minkä kasvin pieniä alkuja nuo ovat? Minä tiedän. Ehkä joskus kerron.
Sitten kirpputorilla näin punaista.
Punavalkoiset kahvikupit pääsivät hyvään kotiin. Nämä ovat Arabian Tytti -nimistä astiastoa. Pidän värin lisäksi tuosta kupin muodosta; kahvi maistuu siinä hyvältä. Muodon on suunnitellut Ulla Procope, ja koristeen suunnittelija on Raija Uosikkinen. Kupin tilavuus on 15 cl. Tyttejä valmistettiin vuosina 1965 - 1973.
Muuten (taas se saivarteluosio alkaa), "nähdä punaista" tarkoittaa, että suuttuu, tulee vihaiseksi, ehkä jopa tuntee raivoa. Vihaisuuden vastakohtia voivat olla tyyneys, rauhallisuus, tyytyväisyys ja rakkaus. Mitä "väriä silloin näkee", kun ei ole vihainen, vaan on sen vastakohta. Rakkauden väri ei käy tässä vastaukseksi, koska silloinkin nähdään punaista; punaisia sydämiä. Paitsi jos tarkemmin ajattelen, niin minulle rakkauden väri on oranssi; lämpöä ja tulista tunnetta.
Jospa mietin vastavärin kautta. Punaisen vastaväri on vihreä. Mutta ei, eiii, en koe "näkeväni vihreää" silloin kun näen jotain hyvää.
Tätä en usko itsekään, mutta erittäin perusteellisten pohdintojen jälkeen päädyn siihen, että nähdessäni ja kokiessani vihan vastakohtaa "näen vaaleansinistä"!
Siis jos näen vaikka jonkun heittävän tyhjän sipsipussin maahan, niin "näen punaista". Jos taas näen vaikka täydessä bussissa nuoren tarjoavan istumapaikkansa vanhukselle, niin "näen vaaleansinistä".
Mutta, että vaaleansinistä! Siis vaaleansinistä! Minähän en erityisemmin tykkää vaaleansinisestä väristä, en mistään vaaleasta tai haaleasta.
Muuten (en näköjään taaskaan osaa lopettaa saivartelua ajoissa), kun kuvaillaan äärimmäisyyksiä niin sanotaan esimerkiksi pikimusta ja vitivalkoinen. Niissä on järkeenkäypä logiikka; piki on mustaa ja uusi lumi valkoista. Miksi sanotaan tulipunainen, eihän tuli ole punaista? Paloautonpunainen olisi loogisempi ilmaus.
Entäs: Pilkkopimeä? Umpihullu? Upporikas? Upouusi? Putipuhdas? Rutikuiva ja -köyhä? Litimärkä? Sikakallis?
No niin, "Äly hoi älä jätä" -sensori hälyttää. On lopetettava.




Aikamoinen sensori. Heh heh. Tuosta pikimustasta tuli mieleen. Sen niminen nuohous virma on olemassa.
VastaaPoistaKiitos sami niilola! Sehän on hyvä nimi nuohoojalle.
PoistaKasvit - nuohan näyttävät kuin vanhentuneilta paprikoilta. Muta ei varmaan syötäviä.
VastaaPoistaKiitos Hanna Helena! Tarkoitat varmaan ensimmäisen kuvan kasvia. Sepä onkin syötävä; se on raparperin alku.
PoistaEntäs myrkynvihreä;)
VastaaPoistaJa mielestäni vaaleansininen on oikein hyvä vastakohta punaisen näkemiselle. Vaaleansininen tuntuu kovin rauhalliselta ja seesteiseltä:)
Kiitos Anu! Myrkynvihreä, no joo 🤣.
PoistaOlipa hauskaa pohdintaa, Anna. Kauniit kupit ja mikä parasta, sanoit kahvin maistuvan niistä hyvältä.
VastaaPoistaToinen kasvin alku lienee raparperi, alempaa en tunnistanut.
Sinä et pidä vaaleansinisestä. se on lempivärini tai sininen ylipäätään. Tosin myös punainen viehättää värinä, vaatteenakin.
Kaunis kiitos Sirpa! Raparperi kyllä, alempi on rentoakankaali. Sinisen vahvat sävyt miellyttävät kyllä minuakin.
PoistaKasveja katselin ja luulen, että eka on raparperi ja toka hullu akankaali, se rönsyilijä.
VastaaPoistaPohdintosi punaisen näkemisestä sekä vahvistuksin korosteruista adjektiiveistä ovat mainioita. Niistä selviää hyvin, miten rikasta meidän ikioma kielemme on.
Minä pohdin josksus vastaavasti eläimiä, jotka eivät oikeasti ole eläimiä, kuten lukutoukka, laiskamato, äimänkäki, verokarhu jne. Listalle löysin 27 kappaletta
Kaunis kiitos aimarii! 27 ei-eläintä! Olisi mukava nähdä se lista! Minä täällä blogissakin joskus aiemmin listasin eläinkasveja, kuten kotkansiipi, hiirenvirna. Oikein tunnistit kasvit. Minä tunnen nimellä rentoakankaali tuon alimmaisen, mutta lienee sama kasvi.
PoistaSaivartele vaikka joka päivä. Näitä analyyseja on kiva lukea, kun ne laittavat omaatkin aivosolut pohtimaan asioita uusista näkökulmista.
VastaaPoistaNätit kupit. Tuollaisia en ole aiemmin nähnyt. Kupin muoto on tosiaan hyvä, sopivan kokoinen ja sormikin mahtuu kupin korvaa. Toisin on Myrna-kupeissa, joista juodessa pelkää koko ajan kupin putoavan hyppysistä.
Kaunis kiitos Between! Noita Tytti-kuppeja on tosiaan hyvä pidellä, sopivat hyvin käteen.
PoistaKivat punaiset aina niin nautittavalla tekstillä höystettynä.
VastaaPoistaKaunis kiitos Kruunuvuokko!
PoistaLove red ! It's a bright happy color ;)
VastaaPoistaHave a shinny weekend !
Anna
Thanks Anna! You too, have a nice weekend!
PoistaVoi miten ihanat kahvikupit ja se teoria pitää paikkaansa että kahvi maistuu niin erilaiselta eri kupeista tarjoiltuna (ja myös seura ja ympäristö vaikuttaa ).Luonossa istuskellessa kahvi on kai aina parhaimmillaan ? . Ihanaa nostalgiaa noissa kupeissa.
VastaaPoistaVärit kiinnostaa minua aina ja varsinkin se miten eri värit ovat suosiossa eri aikoina ja varsinkin eri vuodenaikoina. Nyt elän keltaista ja limen vihreää kautta :-). Onneksi en ole umpisokea !
Kiitos Terhi! Kahvikupin muoto on tärkeä. Mietin aina tarkkaan minkä kupin milloinkin otan kahvihetkeeni. Ja värit ovat tietysti tärkeitä myös.
PoistaOlipa taas mielenkiintoista saivartelua ja aivot heräsivät toimimaan ja vastaanottamaan yhtä ja toista. Tykkään saivartelusta, isäni oli siinä taitava ja tyttäreni on perinyt tuon taidon ja käyttää sitä herkästi eli pitää olla puheissa varovainen, viikolla en ollut - lupasin, että korvaan puolukat, joita hän toi - no vastaus tietenkin oli että pakasteeseen mieluummin. Kauniit kupit! Mietin tuota punaisen vastakohtaa, harvoin näen punaista ja vastakohtaa sille en keksi.
VastaaPoistaKaunis kiitos Kivipellon Saila! Tyttäressäsi on fingerporilaista nokkeluutta, hauska juttu.
PoistaOmpa suloiset kahvikupposet asetteineen. Ja mitä ihmettä tuossa ekassa kuvassa on??
VastaaPoistaMinä olen ihan kyllästynyt kaikenlaisiin värimietelmiin, kun minulle koko ajan täällä kotona väitetään, että olen värisokea, vaikka omasta mielestä en ole ollenkaan! Se on vain katsojan silmässä.
Kiitos Sartsa! Ekassa kuvassa on raparperin alkuja, eikö olekin erikoisen punaisia. Ole rauhassa "värisokea" 😁, jos siitä ei ole muuta haittaa kuin kotikinastelu.
PoistaMinä jo säikähdin, että paprikatko siellä jo kypsyy. Kauniit voimakkaat punaiset. Minulle hyvyys on vaalean lilaa, ilo kirkkaan keltaista, rakkaus vaahtokarkin pinkkiä, suru tumman sininen ja kevät vaalean vihreä
VastaaPoistaKiitos enkulin käsityöt! Nuo näyttävät kyllä pikkupaprikoilta, mutta ovat pikkuraparperit. Hienosti kerrot tunteisiisi liittyvät värit, täytyypä itsekin miettiä nuo muutkin tunteet.
PoistaVai että raparperin alkuja, enpä olisi ikinä arvannut😯Tuo toinen kuva näyttää ihan iresineltä eli punalehdeltä, jonka alun juuri itse sain. Se taitaa kyllä olla vain sisäkasvi😄
VastaaPoistaHaukaa pohdiskelua ja kielenvääntelyä. Jännä kyllä, mistä kaikki nämä kuvaavat sanat ovat saaneet alkunsa!
Ihastuttavat kahvikupit. Ottaisin heti minäkin. Punaisen ja valkoisen liitto on aina toimiva, vaikka en siitä valkoisesta niin tykkääkään. Mutta kuten musta, se antaa muiden värien loistaa. Onko valkoinen edes väri? Kai se on🤔
Ei, ei se ole. 🤣 Kiitos Liisa! Jospa noissa kupeissa valkoinen olisikin mustaa, olisivat aika zäpäkät! 😁 Niin, ja toinen kasvi on siis rentoakankaalia, sen varmaan oikeasti tiesitkin.
PoistaKielemme on rikasta, eikö totta? Ihanat kupit, ottaisin helposti.
VastaaPoistaKiitos Maatuska, kielessämme todella riittää rikkautta ja ihmeteltävää.
PoistaKivoja punaisia. Meillä kai raparperi jo kurkkii pihassa, en ole käynyt katsomassa kun se on tuolla talon pohjoispuolella. Kunhan tulee vielä hiukan lämpimämpää.
VastaaPoistaKiitos Rita A!
PoistaOn hauskaa löytää värejä pihalta. Raparperini ei vielä taida olla pinnalla, mutta korallikanukan varret ovat punaisia. Muistaakseni nähdä punaista tulee siitä, että härkiä ärsytettiin kiukkuisiksi taisteluun heiluttamalla niille punaista lippua.
VastaaPoistaTuo härkäjuttu lienee juuri noin. Korallikanukan varret ovat kauniin punaiset. Kiitos Maija!
PoistaPunaiset kahvikupit ovat kauniit.
VastaaPoistaPitääkin käydä tutkimassa joko oma raparperi on kasvuvauhdissa.
Kiitos MaaritKoo!
Poista