Hyökkäys on paras puolustus

Epäröin käyttää tuota otsikon vanhaa sanontaa näin sotaisena aikana, mutta tuo periaate sopii moneen muuhun ihmiselon aiheeseen, kuten nyt pimeyden ja valon keskinäiseen kisailuun. Tai itse asiassa siihen, miten suhtaudumme pimeyteen ja valoon. Antaudummeko pimeälle passiivisesti ja lamaannumme vai ryhdymmekö pimeän kumppaniksi ja nautimme siitä.

Siispä, on Valonjuhlan aika! Ennenkuin pimeys ehtii vallata illat, on hyvä tehdä vastahyökkäys valoilla.


Meillä on rappioromanttinen ulkotakka. Se on aiempien asukkaiden tekemä. Rappio on tullut vasta meidän myötä 🤣.

                        Ilta hämärtyi.





Tähän teemaan sopii yksi joskus aiemmin talteen ottamani lausahdus. Nyt en valitettavasti muista kenen henkilön kuvalehtihaastattelusta olen sen napannut. 
"Parhaat kokemukset ovat syntyneet silloin, kun lähtee vaikka pelottaa. Pätee matkoihin ja muuhun elämään."

Kommentit

  1. Kaunista lämmintä tunnelmaa kuvissasi 💛 Kun itse olen toivottoman iltauninen, en pääsisi koskaan nauttimaan ilta/yövalaistuksesta elleivät blogikaverit julkaisisi kuvia. Kunhan päivät taas lyhenevät ehkä kuitenkin aamuvarhaisella ja alkuillasta voin nauttia valoista pimeässä ❤️ Onpa kiva ulkotakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Minäkin menen aikaisin illalla nukkumaan, mutta kerran kesässä suostun tärkeästä syystä valvomaan pidempään.

      Poista
  2. Ihana ulkotakka. Just hyvä noin ;)

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia syksyn valoista. Syksy on täynnä tunnelmaa ja sen tekevät juuri tällaiset kuvien hetket.
    Pelkäämistä koskevasta lausahduksesta minulle tuli mieleen toinen samansuuntainen. Kirjassa Veljeni Leijonamieli lopussa veljekset ovat päätöksen edessä hypätäkö vai ei. Valitettavasti ei ole kirjaa tässä nyt saatavilla, mutta jotenkin näin se menee: Jonatan kysyy Korpulta: Pelottaako sinua ja Korppu vastaa: Pelottaa, mutta hyppään silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin noin, kiva lisäys. Kiitos Puikoillanikin!

      Poista
  4. Beautiful outdoors lights !!!
    Great pictures !
    Have a lovely week !
    Anna

    VastaaPoista
  5. Tulin nyt ensimmäistä kertaa blogiisi. Kauniita kuvia olet ottanut, valot tosiaan piristävät pimeitä syysiltoja.

    VastaaPoista
  6. Pimeyshän on ystävä, ei sitä vastaan pidä hyökätä! Mutta sitä voi pehmentää lempeillä valoilla ja luoda tunnelmaa💞Eli siis ääni sille, että ryhdymme pimeän kumppaniksi ja nautimme siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, aktiivisesti nautimme pimeästä. Kiitos Liisa!

      Poista
  7. Enemmän pidän valosta kuin pimeästä. Pimeyden lisääntyvälle määrälle ei mitään voi, joten miksipä emme tosiaan lisäisi valoa kaikin eri keinoin. Taidankin käydä huomenna ostamassa öljykynttilöitä. Lyhdyt ovat roikkuneet koko kesän omenapuiden oksilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin, paljon valoja, kiitos Between!

      Poista
  8. Ihastuttavaa valotunnelmaa, jonka olet kauniisti kuvannut. Joko teillä alkaa pimeys miten varhain illalla? Meillä hämärtyy puoli yhdeksän aikoihin, mutta sitten tunnin sisällä onkin jo pimeää.
    Pidän valoista, mutta suorastaan odotan jo kaamosta. Iltaunisena minä en jaksa kovin usein laittaa vajoja pihallemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkaa hämärtymään tässä klo 20 tienoilla, klo 22 on ihan pimeää. Minäkin olen iltauninen, eilen valvoin myöhempään. Kiitos aimarii kommentistasi!

      Poista
  9. Kaunista tunnelmaa kuvissa. Nyt alkaa olla kynttilöiden ja kausivalojen aika.

    VastaaPoista
  10. Kauniisti olet ottanut pimeyden haltuun. Elävä tuli on parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo onkin tarkoitus; haltuunotto, tutuksi tuleminen. Kiitos Maija!

      Poista
  11. Ihanan tunnelmallinen iltavalaistus, ja tuo ulkotakkahan on just sopiva noin. Tuo lausahdus kuulostaa ihan Nuuskamuikkusen tai Muumin sanomiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jaa, kiva tietää, kun itse en tunne muumimaailmaa. Kiitos Päivi!

      Poista
  12. Todelliset venetsialaiset meille tarjoilit... huvimajassa kaikki värit ja silti suorastaan kuninkaallinen tai liturgisen juhlava violetti vie voiton! Rappioromanttisissa tunnelmissa kiitän, että tarjoilit tämän voimaannuttavan väri-ilottelun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista kommentistasi Repolainen!

      Poista
  13. Kiitos kauniista kuvista, kyllä teillä pimeys voitetaan noilla valaistuksilla.
    Minä - niin kuin näemmä monet blogisi lukijoista - olen iltauninen. Tuskin koskaan laittaisin puutarhaan tuollaista upeutta kuin sinulla. Sinäkin kyllä sanoit, että kerran kesässä sen voit tehdä, vaikkapa juuri venetsialaisten aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, pimeys ja valot "paiskasivat kättä" hyvin. Kiitos Sirpa!

      Poista
  14. Ulkotakka on minusta erittäin hieno; pieni kuluneisuus kuuluu asiaan. Ja kaikenlaiset valot olivatpa ne sitten värillisiä tai ei niin tuovat mukavaa tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ulkotakka saa olla juuri tuollainen. Kiitos Terhi!

      Poista

Lähetä kommentti