Hyökkäys on paras puolustus
Epäröin käyttää tuota otsikon vanhaa sanontaa näin sotaisena aikana, mutta tuo periaate sopii moneen muuhun ihmiselon aiheeseen, kuten nyt pimeyden ja valon keskinäiseen kisailuun. Tai itse asiassa siihen, miten suhtaudumme pimeyteen ja valoon. Antaudummeko pimeälle passiivisesti ja lamaannumme vai ryhdymmekö pimeän kumppaniksi ja nautimme siitä.
Siispä, on Valonjuhlan aika! Ennenkuin pimeys ehtii vallata illat, on hyvä tehdä vastahyökkäys valoilla.
Meillä on rappioromanttinen ulkotakka. Se on aiempien asukkaiden tekemä. Rappio on tullut vasta meidän myötä 🤣.
Tähän teemaan sopii yksi joskus aiemmin talteen ottamani lausahdus. Nyt en valitettavasti muista kenen henkilön kuvalehtihaastattelusta olen sen napannut.
"Parhaat kokemukset ovat syntyneet silloin, kun lähtee vaikka pelottaa. Pätee matkoihin ja muuhun elämään."
Kaunista lämmintä tunnelmaa kuvissasi 💛 Kun itse olen toivottoman iltauninen, en pääsisi koskaan nauttimaan ilta/yövalaistuksesta elleivät blogikaverit julkaisisi kuvia. Kunhan päivät taas lyhenevät ehkä kuitenkin aamuvarhaisella ja alkuillasta voin nauttia valoista pimeässä ❤️ Onpa kiva ulkotakka.
VastaaPoistaKiitos Rita A! Minäkin menen aikaisin illalla nukkumaan, mutta kerran kesässä suostun tärkeästä syystä valvomaan pidempään.
PoistaIhana ulkotakka. Just hyvä noin ;)
VastaaPoistaKiitos Pirjo!
PoistaIhania kuvia syksyn valoista. Syksy on täynnä tunnelmaa ja sen tekevät juuri tällaiset kuvien hetket.
VastaaPoistaPelkäämistä koskevasta lausahduksesta minulle tuli mieleen toinen samansuuntainen. Kirjassa Veljeni Leijonamieli lopussa veljekset ovat päätöksen edessä hypätäkö vai ei. Valitettavasti ei ole kirjaa tässä nyt saatavilla, mutta jotenkin näin se menee: Jonatan kysyy Korpulta: Pelottaako sinua ja Korppu vastaa: Pelottaa, mutta hyppään silti.
Juurikin noin, kiva lisäys. Kiitos Puikoillanikin!
PoistaBeautiful outdoors lights !!!
VastaaPoistaGreat pictures !
Have a lovely week !
Anna
Thanks Anna! Have a nice week!
PoistaTulin nyt ensimmäistä kertaa blogiisi. Kauniita kuvia olet ottanut, valot tosiaan piristävät pimeitä syysiltoja.
VastaaPoistaKiitos Mummu Pirkanmaalta ja tervetuloa!
PoistaPimeyshän on ystävä, ei sitä vastaan pidä hyökätä! Mutta sitä voi pehmentää lempeillä valoilla ja luoda tunnelmaa💞Eli siis ääni sille, että ryhdymme pimeän kumppaniksi ja nautimme siitä!
VastaaPoistaJuuri näin, aktiivisesti nautimme pimeästä. Kiitos Liisa!
PoistaEnemmän pidän valosta kuin pimeästä. Pimeyden lisääntyvälle määrälle ei mitään voi, joten miksipä emme tosiaan lisäisi valoa kaikin eri keinoin. Taidankin käydä huomenna ostamassa öljykynttilöitä. Lyhdyt ovat roikkuneet koko kesän omenapuiden oksilla.
VastaaPoistaJuuri noin, paljon valoja, kiitos Between!
PoistaIhastuttavaa valotunnelmaa, jonka olet kauniisti kuvannut. Joko teillä alkaa pimeys miten varhain illalla? Meillä hämärtyy puoli yhdeksän aikoihin, mutta sitten tunnin sisällä onkin jo pimeää.
VastaaPoistaPidän valoista, mutta suorastaan odotan jo kaamosta. Iltaunisena minä en jaksa kovin usein laittaa vajoja pihallemme.
Meillä alkaa hämärtymään tässä klo 20 tienoilla, klo 22 on ihan pimeää. Minäkin olen iltauninen, eilen valvoin myöhempään. Kiitos aimarii kommentistasi!
PoistaKaunista tunnelmaa kuvissa. Nyt alkaa olla kynttilöiden ja kausivalojen aika.
VastaaPoistaNiinpä, kiitos Kruunuvuokko!
PoistaKauniisti olet ottanut pimeyden haltuun. Elävä tuli on parasta.
VastaaPoistaJuuri tuo onkin tarkoitus; haltuunotto, tutuksi tuleminen. Kiitos Maija!
PoistaIhanan tunnelmallinen iltavalaistus, ja tuo ulkotakkahan on just sopiva noin. Tuo lausahdus kuulostaa ihan Nuuskamuikkusen tai Muumin sanomiselta.
VastaaPoistaAi jaa, kiva tietää, kun itse en tunne muumimaailmaa. Kiitos Päivi!
PoistaTodelliset venetsialaiset meille tarjoilit... huvimajassa kaikki värit ja silti suorastaan kuninkaallinen tai liturgisen juhlava violetti vie voiton! Rappioromanttisissa tunnelmissa kiitän, että tarjoilit tämän voimaannuttavan väri-ilottelun...
VastaaPoistaVoi kiitos kauniista kommentistasi Repolainen!
PoistaKiitos kauniista kuvista, kyllä teillä pimeys voitetaan noilla valaistuksilla.
VastaaPoistaMinä - niin kuin näemmä monet blogisi lukijoista - olen iltauninen. Tuskin koskaan laittaisin puutarhaan tuollaista upeutta kuin sinulla. Sinäkin kyllä sanoit, että kerran kesässä sen voit tehdä, vaikkapa juuri venetsialaisten aikaan.
Kyllä, pimeys ja valot "paiskasivat kättä" hyvin. Kiitos Sirpa!
PoistaUlkotakka on minusta erittäin hieno; pieni kuluneisuus kuuluu asiaan. Ja kaikenlaiset valot olivatpa ne sitten värillisiä tai ei niin tuovat mukavaa tunnelmaa.
VastaaPoistaJuu, ulkotakka saa olla juuri tuollainen. Kiitos Terhi!
Poista