Repolaisen Marraskuun Bingo

Valitsin bingorivikseni keskimmäisen vaakarivin eli

SURISISIN - ÖISIN - LÖYSIN

Mitä? Miten muka ei ole oikeat sanat? Kyllä noin saa tehdä. Minulla on Repolaiselta kestolupa löysäillä noiden bingoruudukossa annettujen sanojen kanssa. 


SURISISIN


Muistui mieleen joskus jostain lukemani tai kuulemani "vitsi". Olisikohan se ollut joku kärpäsjuttu. Se meni jotenkin näin. Kärpänen kysyi kaveriltaan: "Surisisitko, jos minä kuolisin?" Ja toinen vastasi: "Tietenkin surisisin."

Tuossa kuvassahan ei ole kärpänen vaan - IIIIK - SKORPIONI, kirjavaleskorpioni. Se oli tässä taannoin Satavuotiaan keittiössä.

Kirjavaleskorpioni on pieni muutaman millimetrin pituinen hämähäkkieläin.

Suomen Luonto 10/2019 -lehdessä kirjoitetaan siitä otsikolla "Saksekas ötökkä olohuoneessa". "Valeskorpionit ovat armottomia petoja. Ne pyydystävät saaliinsa saksillaan, joissa olevat myrkkyrauhaset tainnuttavat uhrin hetkessä."
"Sisätiloissa niille kelpaavat kirjatäit, koiperhosten ja turkiskuoriaisten toukat sekä muut pienet selkärangattomat."
Siis nimestään huolimatta ne jättävät lukutoukat rauhaan. Luultavasti.

Kirjavaleskorpionia sanotaan hyödylliseksi seuralaiseksi ja asuinkumppaniksi, koska se siis hävittää sisätiloista muita haitallisia ötököitä. Muuten, myös muurahaiset kelpaavat sille. Ja ... ehkä kuitenkin myös, tai en tiedä, no, sanon kuitenkin, että jos olet lukutoukka, niin kannattaisi varmaan olla varovainen, varmuuden vuoksi. 

Mitäpä sitten tapahtui tuolle kuvan kirjavaleskorpionille? Sitä saat ihan rauhassa hiljaa itseksesi miettiä. Sanonpahan vain, että kyllä surisisin; olisihan se ollut hienoa pitää lemmikkinä, siis elävänä lemmikkinä tuollainen hyödyllinen pikkuskorpioni.
Mutta kun luulen ehkä vähän olevani lukutoukka, tai ainakin saatan vähän näyttää siltä.


ÖISIN

Öisin kun käyn vessassa, ... ei hemmetti, mitä taas olen kirjoittamassa. Ei kaikkia asioita tarvitse kertoa muille.

Siis, otetaan uusiksi.

Öisin kun käyn vessassa, ... ööö ... otin tuon valokuvan.

Jos joskus öisin en meinaa saada unta, niin katson Areenasta Pentuliven pentujen nukkumista, ja kyllä alkaa silmä luppasta. Toinen keino on miettiä mitä mukavaa tänään tapahtui ja mitä kivaa on tiedossa huomenna. Hyvä mieli "sammuttaa valot".


LÖYSIN



Löysin itsestäni seniorin. Kaupungin tarjoamalla seniorirannekkeella käyn hyvin edullisesti kuntosalilla. Salikäynnin jälkeen olo on yhtä autereinen kuin nuo kukkakuvat; mieli on kirkas, lämmin ja iloinen.

Ja on ollut pakko myöntää se tosiasia, että ns. lihaskunnon ylläpitämiseksi ei riitä Satavuotiaan metsässä ja pihassa puiden sahaaminen, pölkkyjen kantaminen, kivien siirtely, savisen maan lapioiminen ja muut leppoisammatkin hommat. Tämä oli karvas kalkki nieltäväksi. Aiemmin ajattelin, että joutilaiden kaupunkilaisten hommaa tuollainen kuntosalilla käynti, ja ainakaan mitään venyttelyjä ei normaali ihminen kaipaa. Kyllä se riittää, kun maalla rehkii selkä hiestä märkänä kunnon raakaa oikeaa työtä tehden.

No nyt tämä seniori tekee molempia; vääntelee itseään hienostuneesti kuntosalilla JA savisissa saappaissa möyrii metsä- ja pihatöissä. Eikä ole enää niin raihnainen ja kankea olo. Mutta silti se metsä - ah metsä! Siellä sieluni laulaa hoosiannaa, vai oliko se hallelujaa?!

Kommentit

  1. Kestolupa löysäillä kuulostaa hyvältä😄
    Yökuvassa on aika jännittävän hieno tunnelma! Ja niin on kyllä myös ensimmäisessä kuvassa, vaikka minipienestä skorpionista onkin kyse. Aikamoiset sakset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Repolainenkin on sitä mieltä, että minulla tuo kestolupa on 😂. Miniskorpioni on tavallaan hauskan näköinen. Kiitos Liisa!

      Poista
  2. Ota löysin rantein, älä jännitä! Lauloi Veikko Lavikin aikoinaan. Hieno ja keskeliäs bingo jossa jännitystä( skorppis ja lukutoukka) sekä tunnelmaa ( öisin). Onnittelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännitystä tosiaan. Kiitos nätistä kommentistasi Päivi!

      Poista
  3. Minulta on tainnut koko vuoden jäädä väliin nämä bingot. Mutta sinulla riittää onneksi ruutia 😃

    VastaaPoista
  4. Hatunnosto, oikein isolla sombrerolla, kun on elämäsi / elämänne moista maisemassa bodausta ja kuntoilua, yöllisestä ulkohuussista puhumattakaan 🌹

    Yritän varoa lukutoukkana joutumasta skorpionin saksiin ja sisuksiin. ✂️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ole varovainen. Kiitos kivasta kommentistasi Rita A!

      Poista
  5. Heh heh , oli kiva piristysruiske sanan käytön mestarilta. Tuohon öisin osioon yksi muisto. Isä kertoi että parasta unilääkettä oli hänelle mäkihypyn ja formuloiden katsominen. Näitä katseli niin taatusti alkoi nukkuttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi oi, kun taas niin nätisti kommentoit. Kiitos vinkistä ja kommentistasi sami niilola!

      Poista
  6. Hausla postaus ja kivasti keksit bingorivit. Tuo skorppioni on pelottava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkulin käsityöt! Tuo skorpioni on pienenpieni, mutta enpä tiedä olisiko alkanut saksimaan, jos käsivarrelle olisin sen laittanut?!

      Poista
  7. Kyllä pitäisi venytellä ja käydä kuntosalilla, mutta sisäinen laiskuri minussa on oikeastaan tyytyväinen, kun valmentaja on sairas ja tennisharjoitukset jäävät väliin. Kunnioitettavaa sinulta harrastaa kuntosalia normaalien piha- ja metsätöiden lisäksi. Syksyistä metsää ei voita mikään kaupungin houkutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooo, ei sitä aina tarvitse, löysäilytaitokin on hyväksi. Metsä kaikkina vuodenaikoina on parasta! Kiitos Maija!

      Poista
  8. Olipa taas mainiota kerrontaa. ❤️

    VastaaPoista
  9. En usko, että surisisin ;D Ajattelin, että tuo on joku sarvijaakko tai vastaava. En tiennyt, että Suomessa voi olla scorpioneja. Ei voi kuin todeta, että Still loving you!
    Hatunnosto kuntoilustasi! Minä ajoin eilen kuntosalini (ei se minun ole) ohi ja muistin, että alkuvuodesta on tullut käytyä... Tein kyllä äsken you tubesta Neuloosi -jumpan, kun sitä minulle suositeltiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ennen tiennyt skorpioneja Suomessa olevan ennenkuin törmäsin tuohon hemmoon. Kiitos Sartsa!

      Poista
  10. Niinhän minäkin olen itseäni huijannut ja ajatellut , että kyllä se Touhulassa touhuaminen riittää ; edes kesällä. Mutta totuus on paljon karumpi !
    Surisisin :-)))).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vertaistuellisesta kommentistasi Terhi! Surisemisiin!

      Poista
  11. Hih... vaikka surisisin, niin samalla myös hihittelisin....
    Ihanaa sanailua.... tekstejäsi on aina ilo lukea (osuvin kuvin höystettynä)
    Viimeisen kappaleen teksti on niin painavaa, että se kannattaa kaikkien NOSTAA!
    Eli lihaskunnonpuolesta puhuja täällä komppaa täydestä sydämestä....
    Riippuvuus on itselle muodostunut ittensä liikuttamiseen...
    ja kun yli 8-kymppisen äitini sain kuntokouluun liittymään... niin siinä näkyy nyt 2-vuoden tulos... koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Hyötyliikunta, puutarha ja ihan kotihommatkin on loistavaa kuntoilua - ei vaan käy ihan niihin pienimpiin lihaksiin, niveliin, joista on myös pidettävä huolta ja ehkei myös tärkeimpiin... eli peppu- ja reisilihaksiin... muistan ikuisesti ortopedin luennolta, että kaikki muut lihakset on toimintakyvyn kannalta kosmeettisia, mutta peppu ja reisilihakset ei.... niiden avulla noustaan ja laskeudutaan elon tärkeimpiin paikkoihin, sänkyyn ja pytylle.... kun ne on hyvässä toimintakyvyssä niin elo rullaa itsenäisesti. Kyykytys siis kuuluukin eloon olleellisesti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen hauskasta kommentistasi ja tästä haasteesta! Oivallista tietoutta kerroit peppu- ja reisilihaksista. Hyvin ovat kyllä iäkkäät ihmiset lähteneet liikkeelle; kuntosalilla on enemmistö lähes satavuotiaan oloisia naisia ja miehiä.

      Poista
  12. Voisinkohan minäkin saada kestoluvan bingoiluun, jos tai kun oikein tiukille meneet, etten muuten onnistuisi riviäkään saamaan aikaan? Pihamaasi näyttää tunnelmoivan öisinkin, hyvä kun otit kuvan.
    Lihaskunnon puolestapuhuja minäkin olen ja tavallisilla pihapuuhilla ynnä metsätöillä kuntoani pyrin pitämöän, kuin myös kävelemällä muualla, kuin maanteillä. Sinulla onkin kohta vaara joutua ylikuntoon, mutta onhan se hienoa pysyä kunnossa kaiken ikää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, minun laiskalla luonteella ei ole vaaraa ylikunnosta, kunhan vähän saisin pidettyä itseäni jotenkuten jossakin kunnossa. Revittele ja löysäile bingo-asioissa vaikka kuinka paljon, kyllä Repolainen sen sallii, luulisin 😂. Kiitos aimarii!

      Poista
  13. No johan oli mukavaa luettavaa tuo sinun jutustelusi, ja helposti löysit vaadittavat sanat. Kivaa bingoilua ja bongailua kerrassaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten nättiä palautetta, kiitos Tuulikki!

      Poista
    2. Hyvin ja hauskasti kirjoitettu taas! Aikoinaan löysin noita kirjaskorpioneja työpaikalta ja 'pyydystin' ja vein kahvitunnilla työkavereiden ihmeteltäväksi, kun eivät olleet uskoneet, että sellaisia on olemassakaan...

      Poista
    3. Kaunis kiitos Saraheinä! Noita onkin vaikea uskoa. Kun näin tuon, ajattelin että näyttää niin skorpionilta, mutta ei kai sentään voi olla 😁. Hyvin keksitty, että veit näytille.

      Poista

Lähetä kommentti