Lukudiplomi

Otsikosta voisi saada sen käsityksen, että olen palkittu lukija. HO HOO HO HO ja HEH HEH ja vielä HAH HAH HAH! 

Olen suurella kunnioituksella seurannut blogeissa Helmet -haasteeseen osallistujien hurjaa lukemismäärää ja luetun monipuolisuutta. Minä en ikinä pystyisi siihen, että pitäisi valita jotain luettavaa jonkun muun määrittelemien kriteerien perusteella.

Joku tässä kuitenkin kaihertaa sisimpääni. Lukemistoni on kaventunut viime vuosien aikana huolestuttavasti; luen vain tuttuja, turvallisia ja lempeitä dekkareita. Mielenkiintoisia ja yllätyksellisiäkin ovat kyllä. Ennenkaikkea mukavaa viihdettä. Sopii elämäni periaatteisiin; nauti ja tee vain itselle mieluisia asioita.

Toistan, joku tässä kuitenkin kaihertaa sisimpääni. Jo vuosia vuosia sitten löysin jostain äidinkielenopettajien laatiman listan kirjoista, jotka kaikkien olisi hyvä lukea ihan jo yleissivistyksenkin vuoksi. Printtasin listan itselleni. Piste.

Ja vielä kerran, joku tässä kuitenkin edelleen kaihertaa sisimpääni. Ei jätä rauhaan. Siksipä päätin yrittää vielä kerran. Pitäähän aivojakin treenata, ei saa päästää niitä liian helpolla, laiskistuvat, kangistuvat, tulevat toimintakyvyttömäksi. Muun kropan vien kuntosalille, aivot vien kirjastoon.

VASKI-kirjastoilla ja ilmeisesti muillakin kirjastoilla on Aikuisten lukudiplomi. "Laajenna lukutottumuksiasi, innostu ja tartu vieraisiin kirjallisuuden lajeihin ja löydä uutta mielenkiintoista luettavaa, ...". JUURI SITÄ MITÄ MINÄ TARVITSEN!


Aikuisten lukudiplomin vinkkivihkossa esitellään luettavaa 17 eri aihealueelta. Diplomi on tehty, kun on lukenut kymmenen kirjaa, yksi joistakin noista aihealueista. Sitten on valmis diplomaatti, ajatella! Helppoa, tähän minäkin pystyn. Viime vuonna kannoin kirjastosta kotiin jo diplomin esitteen. Tänä vuonna pystyn parempaan. Luulisin. Pystyn, pystyn, tietenkin.

Tässä aihealueet:


Ja tässä joidenkin aihealueiden teoksia.





Miksen pystyisi tähän, olenhan jo lainannut ensimmäisen kirjan aihealueelta "Luonnosta ja eläimistä". Se on Aura Koiviston Lahottajat. No juu, totta, tuttu mielenkiinnon kohteeni. Kesäisin tykkään valokuvata kannoilla ja lahoilla puunrungoilla olevia kauniita lahottajia. Annoin luvan itselleni aloittaa helposta.

Aivoni eivät saaneetkaan helppoa alkua, vaan erittäin vaikean harjoituksen. Kirjastossa en katsonut kirjaa tarkemmin. Luulin lainanneeni tietokirjan; kiinnostavaa faktaa lahottajista ja selkeitä kuvia niistä. HUMPS! Aivot kokivat järkyttävän yllätyksen.

 "Lahottajat tarkastelee ihmisyyttä yllättävistä näkökulmista ja tarjoaa samalla äimistyttävää tietoa sienikunnasta. Aura Koiviston kyky punoa kiehtovasti syvällistä luontonäkemystään fantastisiin kaunokirjallisiin tarinoihin on vertaansa vailla." Näin lukee kirjan takakannessa. Lisäksi: "Hilpeän hullutteleva ja syvästi humaani romaani sienten ja ihmisten yhteiselosta"

Mitä helv...., romaani? ihmisyyttä? Ei hemm ... minä halusin tietokirjan lahottajista. Näen silmissäni kynnyksen nousevan; paksu musta kynnys nousee kahteen metriin, ei, en halua tätä. En lue. Palautan heti ja sen sijaan lainaan samasta aihealueesta Chloe Daltonin kirjan Ystävänä jänis.


No niin, tästä reaktiostani voit päätellä, että onpa jo aika pahasti kangistuneet, ehkä jopa lahonneet, tämän ihmisen aivot. Ensinnäkin kirjan nimestä jäykän kapea-alaisesti päättelin sen sisällön ja uskoin siihen niin kovin, ettei ollut muita vaihtoehtoja mielessäni. Toiseksi, sitten kun edessä olikin vierasta, eikä olettamaani tuttua, nousin heti etukavioilleni. Ööö - siis takakavioilleni. Voi sentään!

Nyt pitää lopettaa tämä teksti tällä kertaa. Käyn vakavan keskustelun aivojeni kanssa. 

Lähipäivät näyttävät pystyinkö ylittämään tuon kynnyksen ja aloinko avoimin mielin lukemaan Aura Koiviston romaania. Vai mitä tapahtui?! Mulkaisin tuota lukudiplomi -esitettä. Sekunnin verran ajattelin repiä sen silpuksi ja ottaa kirjahyllystä jo kolmesti lukemani Mari Jungstedtin dekkarin, olisi niin ihanan helppoa.

Tuossa vielä ainakin toistaiseksi ehjänä olevassa esitteessä on mietelause, jota en nyt pysty aivokriisin vuoksi kokonaan toistamaan, enkä kertomaan ajatuksen keksijää, mutta se päättyy näin: "Eihän ihminen rakasta hengittämistäkään". Annanpa tämän aivoilleni mietittäväksi odottaessaan sitä vakavaa keskustelua kanssani.

Kommentit

  1. Nautinnollista lukea kirjojen kansia ja esittelyitä, samoin kuin noita listoja 💚📚
    Mutta kokisin orjalliseksi ottaa listan ja alkaa - tavallaan pakotettuna - lukea määrättyjä teoksia.
    Kotona iloa tuovat kivat omat lukupinot: kirjoja ja sarjakuvia. Aku Ankka ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onneksi harrastuksissa ei ole mitään pakkoja. Paitsi korttipeleissä. Kiitos Rita A!

      Poista
  2. Kyllä taas nauru maistoi, kiitos siitä!! Minä en ole ikinä minkään sorttista lukuhelmiä saati lukuhaastetta tehnyt. Viime vuonna kahlasin ihan itsekseni eurooppalaisia kirjailijoita. Kaksi per maa oli tavoitteena. Muutamasta maasta löytyi toinen toistaan mielenkiintoisempia kirjailijoita tarinoineen, muutamasta ei yhtään jo pelkästään siitä syystä, ettei suomennoksia ole tehty.

    Mielenkiinnolla surffasin käskystäsi hakusanoilla "aikuisten lukudiplomi". Niitähän löytyy ympäri Suomen. Meillä Oulussakin on muutama. Taidan tutkia tarkemmin, jospa yllättäisin itseni. Kiitos vinkistä ja nauruista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, muistan tuon kaksi per maa lukemisesi, kunnioitettavaa! Kiitos ihanasta kommentistasi Vanha rouva!

      Poista
  3. Voi sentään :-D Aika hauskat haastekohdat tuossakin, tai siis diplomikohdat! Jos se sinua lohduttaa, minäkin valitsen luettavaksi sitä mitä huvittaa ja sitten laitan lukemani kirjat Helmet-haasteen sopiviin kohtiin. Viime vuosina on kuitenkin käynyt niin, että kun huomaan syksyllä olevani saamassa haasteen valmiiksi, mikäli vain valitsen sopivat kirjat vielä vapaina oleviin haastekohtiin, onkin halu saada haaste valmiiksi ylittänyt haluni lukea tietynlaisia kirjoja. On minulla varmaan aika laaja lukemismaku muutenkin, mutta ihan kiva, että tällaisten yllykkeiden myötä se laajenee. Varmaan sinullakin, kun ensijärkytyksestä olet toipunut :-D
    Onpahan ajatuksia herättävä tuo loppuun kirjoittamasi sitaatti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin olen ymmärtänytkin, että kirjat valitaan itse Helmet -haasteessa, kohan kärjistin ja leukailin 😁. Lukeminen ja lukemiston laajentaminen tekevät hyvää. Jep, tuo sitaatti on aika veikeä. Kiitos Saila kivasta kommentistasi!

      Poista
  4. Ehkä pääsit yhteisymmärrykseen aivojesi kanssa. Mielenkiintoista tekstiä kirjoitit. Paneuduin siihen kunnolla. Minä olen tuurilukija! Joskus luen ahnaasti, joskus menee pitkiä aikoja, etten lue ollenkaan. Näin varsinkin kesällä.
    Lukudiplomista en ole tietoinen lainkaan, mutta meinaan tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vakavasta keskustelusta oli hyötyä, siitä kerron seuraavassa jutussa. Kiitos aimarii nätistä kommentistasi!

      Poista
  5. Tuntui suorastaan vähän oudolta kun luin tuota niin ihan kuin kuin minun ajatuksiani olisit kirjoittanut.
    Minä olen nykyään Pöllön lukupiirin "asiakas" ja sitä kautta olen pyrkinyt lukemaan vähän muutakin kuin vain niitä murhakirjoja jotka ovat suosikkejani. Ja kun luen jotan muuta niin sitten on taas tuplamukavaa tarttua niihin tuttuihin juttuihin.Ja myös minä olen itselleni todistellut että saanhan minä lukea mitä haluan. Toki, mutta ....
    Lukudiplomi saattaa olla minulle liian haastellinen ? mutta ainahan sitä voi/voisi yrittää itseään kehittää suuntaan jos toiseen. Lukemisiin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi! Kiva juttu, kiva kuulla ajatuksiasi ja palautetta. En muuten usko, että tuo lukudiplomi olisi Sinulle liian haasteellinen. Sinullahan on jo kokemustakin, Pöllön lukupiiristä.

      Poista
  6. I read every day. At night, in my bed before going to sleep !
    I always have a list for further books that I want to read. They are a lot of blogs, and sites for suggestions of books.
    Have a cozy day !
    Anna

    VastaaPoista
  7. Voitko kuvitella, minä rakastan kaikkia dekkareita ja niistäkin luen ensin viimeiseltä sivulta, onko onnellinen loppu. Taidan olla todella ADHD-potilas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppo minun on uskoa dekkarirakkauteesi. Noinko ADHD-ihmiset toimivat 😁?

      Poista
  8. Olipa puhutteleva postaus ja täytyy sanoa että voisin samaistua ja aivoni vaatisivat keskusteluhetkiä. Luen vähän, ehkä liian vähän kaunokirjallisuutta, vaikka luenkin ja tavaan jotakin moneenkin kertaan, kuten eilen yhtä kultaamistekniikan ohjetta, sitä ennen norjaksi neuleohjetta, luen myös paljon kasvikirjoja. Dekkareita luen harvoin ja valikoiden, kun en uskalla ja hempeät rakkauslorut ei kiinnosta. Mutta pääasia että lukee jotain, satukirjat ovat kivoja luettavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos kivasta kommentista Kivipellon Saila! Luethan näköjään vaikka mitä.

      Poista
  9. Ompa lista, kiitos siitä. Pitää tarkistaa ensin omasta kirjahyllystä, onko siellä sopivia kirjoja, joita en ole lukenut tai jotka voisi lukea uudelleen. Samalla voisi laittaa kierrätykseen kirjat, joita en tule lukemaan. Wallanderit ja Harry Holet, joita luin bussimatkoilla, ovat jo lähteneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjojen kierrättäminen on mainiota toimintaa. Kiitos Maija!

      Poista
  10. Luen kyllä aika paljon mutta yleensä valitsen kirjan jonka arvelen olevan itselle mieluinen;) Nyt on meneillään oman kirjahyllyn kirjat toiseen kertaan;) Monesti olen ajatellut että pitäis kyllä kokeilla muunlaisiakin kirjoja. Tähän tuo lukudiplomi olisi kyllä hyvä systeemi:) Kiitos vinkistä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin minäkin ajattelin, että lukudiplomin avulla tulisin lukeneeksi muunlaisiakin kirjoja. Kiitos Irma!

      Poista
  11. Minulle tuo Helmet on parin vuoden ajan ollut nk hupia. Kuuntelen mitä huvittaa ja sovittelen sitten kirjan johonkin otsikon alle, usein aivan eri ajatuksella. Lukien en ikinä saisi luettua noin monta kirjaa, kuin kuunnellen. Vain Pöllön lukupiiristä kuuntelen kirjoja, joita en ole itse valinnut.
    Lukudiplomistakin olen joskus kuullut. Joskus joku outo kirja osoittautuukin tosi hyväksi. Useimmiten ei 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sartsa! Toisille sopii kuuntelu, toisille lukeminen. Minun on nähtävä teksti ja hypisteltävä kirjaa.

      Poista
  12. Kirjoitat mainiosti näistä lukuhaasteista. Lukemisen pitäisi olla mukava harrastus, eikä mikään rankka työmaa jonkun ihmisen asettamilla kriteereillä. Muutama onkin täällä jo todennut, että Helmet-haasteen voi toteuttaa aivan omilla säännöillä. Itsekin jonkun kirjan luettuani mietin, mihin kohtaan sen voisi ujuttaa.
    Kyllä niitä dekkareitakin voi lajitella eri otsakkeiden alle. Monilla tuntuu olevan vähän halveksiva suhtautuminen dekkareihin. Etenkin skandinaaviset dekkarit ovat rikoksen lisäksi myös kuvausta yhteiskunnasta, kulttuurista, elämästä, parisuhteesta jne. Kaikissa dekkareissa ei suinkaan mällätä väkivallalla ja verellä.
    Seuraan Kirjojen kuisketta -blogia. Sieltä löydän usein hyviä lukuvinkkejä.

    VastaaPoista
  13. Kiitos Between kommentistasi ja blogivinkistä! Dekkarit ja muu kaunokirjallisuus ovat siitä hyviä, että niitä lukiessa kokee suuriakin tunteita, ja se kehittää omaa tunne-elämää kypsempään suuntaan. Oho, tulipa sanottua ylevästi 😁.

    VastaaPoista
  14. Kiitos mainiosta tekstistä! Sinä olet hyvä kirjoittaja.
    Minustakin lukuhaasteita voi soveltaa ihan omalla tavallaan ja minulle Helmet on antanut kivoja vinkkejä ja ideoita. Aikaa lukemiseen vain on valitettavan vähän. Odotan innokkaasti mielipidettäsi jouludekkarista. :)
    En ole samaa mieltä esitteen mietelauseen kanssa. Minä rakastan hengittämistä. Varsinkin raikkaassa ulkoilmassa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos ihanasta palautteesta Sara! Hengittämisestä minäkin tykkään, koska se tarkoittaa, että olen elossa.

      Poista
  15. Olen varmaan vähän kummallinen ihminen, kun en edes muista koska olisin tykännyt jonkun toisen suosittelemasta kirjasta. Siksi tällaiset listat jotenkin saavat minutkin takajaloilleen. Olenkohan vain jotenkin jääräpää? En tunnusta😂Pöydällä lepäävät aivot muistuttavat kovasti saksanpähkinää😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😂😂😂😂 hah hah, katsoin uudestaan tarkasti aivokuvaa, ja kyllä, yhtäläisyydet saksanpähkinän kanssa ovat ihan sattumaa 😂. Minä olen joskus mielestäni tosi hyvän kirjan tarjonnut lainaan toiselle, ja huomannut kirjanmerkkinsä unohtuneen toisen ja kolmannen sivun väliin, kun palautti kirjan. En enää tyrkytä, kirjamaut ovat niin yksilöllisiä. Kiitos Liisa!

      Poista
  16. Lukudiplomissa näkyy olevan vähän sama idea kuin Helmet-lukuhaasteessa, eli haastekohdat on tehty aika väljiksi. Itse en valitse luettavaa haaste edellä, vaan luen kirjan ja katson sitten sopiiko se johonkin haastekohtaan.
    Listalta bongasin omassa blogissanikin esitellyt Milla Ollikaisen Mathilda-kirjan. Tykkäsin siitä kovasti. Kertoo Eliel Saarisen ensimmäisen vaimon tarinaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kokeilen nyt toteuttaa tämän diplomin juuri noista ehdotetuista kirjoista. Saa nähdä millainen kokemus se on. Kiitos Puikoillanikin!

      Poista
  17. Mainiota kerrontaa ja tekstin tuottamista, joka kirvoitti hymyn huulille.😊😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos nätistä kommentista Kruunuvuokko!

      Poista
  18. Heh heh sinun kanssa. Kirjoittamisen ekspertti loi taas "maukkaan " tekstin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sentään! Hämmentyneenä en osaa sanoa muuta kuin suuret kiitokset sami niilola!

      Poista

Lähetä kommentti