T & V; paluu arkeen

Kun Tamara ja Väinö olivat jälleen kohdanneet jokilaivalla, he päättivät pikimmiten palata Suomeen. Tamara irtisanoutui laivatyöstään ja päätti, että alkaa sitten etsiä töitä maista läheltä heidän uutta kotiaan. Väinö palaisi heti opintojen pariin; ei hän vielä ollut jäänyt kauheasti jälkeen muista. Uuden kodin laittamista olisi tiedossa myös.

Ensin he päättivät kuitenkin pitää kaksi päivää yhteistä lomaa. Laivan seuraava satama oli sopivasti Wien, ja siellä he aikoivat lomailla.

Laivalla oli muuten monet naurut naurettu, kun kaikille työkavereille selvisi, että skotlantilainen rouva olikin Tamaran sulhanen. Tamara tietenkin ylpeänä esitteli häntä kaikille. Väinö itse sai hepulinaurukohtauksen, kun kyseli Tamaralta, etteikö tämä todellakaan huomannut, että hänellä oli ollut koko ajan omat kenkänsä jaloissaan. Kun ei hän Touhulasta ollut löytänyt tarpeeksi isoja naisten avokkaita.

No nyt Tamara ja Väinö kävelevät käsikädessä satamaterminaalin läpi uloskäynnille. He näkevät jo auringonvalossa loistavan Wienin edessään. Päästyään ulos he huomaavat kahden paikallisen poliisin lähestyvän heitä. Mitähän nyt? Ei niillä varmaan meille voi olla mitään asiaa. Poliisit kuitenkin tarttuvat Väinön käsivarsiin ja pyytävät passia ja laivalippua nähtäväksi. Väinö ojentaa ne poliiseille. Tamarakin ryhtyy kaivamaan kassia antaakseen oman passinsa, mutta hänelle näytetään käsimerkein, että ei, neidin ei tarvitse. Poliisit tutkivat Väinön papereita yhdessä. Sitten toinen poliisi ryhdistäytyy, siirtyy Väinön eteen ja ilmoittaa tämän olevan pidätetty.

Pidätyksen syyt ovat viranomaisten erehdytys ja asiakirjan väärentäminen. Tosiaan, Väinö jokilaivaan noustessaan oli ilmoittanut keksimänsä naisen nimen ja henkilötunnuksen. Aasi, pääsi nyt Tamaran suusta ennenkuin hän ehti tajuta mitä sanoi. Väinö yritti selittää poliiseille, että hän vain pelleili, leikillään hän teki niin. Se ei auttanut.

Tamara etsi käsiinsä risteilyllä mukana olleen suomalaisen matkaoppaan ja pyysi tältä apua. Poliisit ja opas neuvottelivat pitkään. Molemmat tahot soittivat useita puheluita. Lopulta poliisit ilmoittivat peruvansa pidätyksen, etenkin koska laivayhtiökään ei halunnut asiasta rikosjuttua tehdä.

Huh huh, olipa lähellä, että matkaan olisi tullut vieläkin mutkia.

Tamara lähetti pari lomakuvaa.

Nyt kun luet tätä, niin nuoripari on lomansa viettänyt ja on jo onnellisena matkalla kohti Suomea. Ja jo huomenna Väinö istuu luennolla, ja Tamara on lähettänyt kolme työhakemusta ja sen jälkeen hän ripustaa punaisia verhoja uuden kodin ikkunaan.

PS. Nyt kun olen leikitellyt Väinön ja Tamaran kuvilla, niin tajusin kauhukseni kuinka helppoa kuvien käsittely on. Tein tällaista ensimmäistä kertaa elämässäni ja vakuutan, että olen erittäin tumpelo kaikessa tällaisessä. Silti minäkin olisin pystynyt siihen, että olisin voinut ryhtyä kiristämään Väinöä kuvalla, jossa hän kännissä alastomana hortoilee Wienin kaduilla. No, en sentään, liioittelin. 

Minä en laita esille mihinkään sellaisia kuvia, joissa on tunnistettavia ihmisiä. En halua olla vastuussa siitä, että jonkun kuva löytyy nyt tai kahdenkymmenen vuoden päästä esimerkiksi nk. lapsi-, teini-, aikuis- tai vanhuspornosivuilta. Tarkistin myös tuosta ylemmästä Wienin kuvasta, että taustalla näkyvien ihmisten kasvot sumentuvat kuvaa zoomatessa niin, etteivät he ole tunnistettavissa.