Kelloköynnösmysteeri
Hassun pulleaa vihreyttä.
Jahtasin monta päivää tätä pikkuruista perhosta tienvieruspusikoissa. Yhtenä päivänä se sitten antautui ja odotti kiltisti, että sain otettua kuvan. Ei kuitenkaan kovin lähelle päästänyt. Sen siivet ovat erikoisen muotoiset tai oudossa asennossa. Kroppa on paksu. En löytänyt tietoja tämännäköisestä, en tiedä kuka hän on.
Toisen polven eli syyspolven karttaperhosia liikkuu paljon. Siipien alapinnan karttamainen kuvio on erikoinen. Mitähän mahtaa perhonen suunnitella tuon ainoan kastehelmen suhteen?
Meillä on valitettavasti entisten omistajien jäljiltä pätkä korkeaa isotuomipihlaja-aitaa. Pikkuhiljaa sitä tuhoan.
Niin, kun kurkistan tuon aidan välistä naapurin pellolle, niin näen noin kymmenen metrin kaistaleen suikeroalpia. Meidän puolella sitä on vain pieni lämpäre. Onneksi naapuri ei viljele mitään tuossa pellossa, joten suikerot eivät haittaa mitään satoa. Tässä pitänee paikkansa se sanonta, että aidan toisella puolella elämä on auvoisempaa.
Meillä on ollut kelloköynnöksiä jo muutamana vuonna. Niiden kukinnot ovat niin mystisiä. Joka kesä yritän ratkaista niiden arvoitusta, mutta mysteeri ei aukea minulle. Nimittäin niiden heteet ja emi "tanssivat" eli ne ovat milloin missäkin asennossa. Niiden koreografiaa olen ihastellut. Tänä kesänä osa heteistä on kiharrettuja. Aiemmin oli vain suhteellisen suoria ja jämäkän näköisiä.











Kommentit
Lähetä kommentti