Kelloköynnösmysteeri

Hassun pulleaa vihreyttä.

Jahtasin monta päivää tätä pikkuruista perhosta tienvieruspusikoissa. Yhtenä päivänä se sitten antautui ja odotti kiltisti, että sain otettua kuvan. Ei kuitenkaan kovin lähelle päästänyt. Sen siivet ovat erikoisen muotoiset tai oudossa asennossa. Kroppa on paksu. En löytänyt tietoja tämännäköisestä, en tiedä kuka hän on.

Toisen polven eli syyspolven karttaperhosia liikkuu paljon. Siipien alapinnan karttamainen kuvio on erikoinen. Mitähän mahtaa perhonen suunnitella tuon ainoan kastehelmen suhteen?

Meillä on valitettavasti entisten omistajien jäljiltä pätkä korkeaa isotuomipihlaja-aitaa. Pikkuhiljaa sitä tuhoan. 

Niin, kun kurkistan tuon aidan  välistä naapurin pellolle, niin näen noin kymmenen metrin kaistaleen suikeroalpia. Meidän puolella sitä on vain pieni lämpäre. Onneksi naapuri ei viljele mitään tuossa pellossa, joten suikerot eivät haittaa mitään satoa. Tässä pitänee paikkansa se sanonta, että aidan toisella puolella elämä on auvoisempaa. 

Kasvimaailman "teini".

Meillä on ollut kelloköynnöksiä jo muutamana vuonna. Niiden kukinnot ovat niin mystisiä. Joka kesä yritän ratkaista niiden arvoitusta, mutta mysteeri ei aukea minulle. Nimittäin niiden heteet ja emi "tanssivat" eli ne ovat milloin missäkin asennossa. Niiden koreografiaa olen ihastellut. Tänä kesänä osa heteistä on kiharrettuja. Aiemmin oli vain suhteellisen suoria ja jämäkän näköisiä.




Tamara alkaa olla oikea kukkaistyttö.

Olen jälleen useina öinä ihastellut taivasta.

Kommentit

  1. Perhosia en kovinkaan montaa tunnista, mutta aina ihastelen niitä kun kukasta kukkaan lentelevät. Kaunis tuo kelloköynnöksen kukka ja mustasilmäsusanna on aina yhtä ihana. Kauniita auringonlaskukuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosten lentely on mukavaa katseltavaa. Kuvat ovat auringonnousuja, ei -laskuja, paitsi siniset taivaat ovat ajalta noin klo 01.30. Kiitos Kristiina K!

      Poista
  2. Perhosia en minäkään tunnista, mutta kuvausjahtisi oli sen arvoinen - mielenkiintoinen perhonen! Suikeroalpi meilläkin mökillä luikertelee nurmikon lomassa ja viihtyy, mukavia väripilkkuja vihreän keskellä. Upeat ja arvoitukselliset kelloköynnöksen kukat ja upeat yötaivaskuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yötaivaita on kiva kuvata. Kaunis kiitos Kivipellon Saila!

      Poista
  3. Ihastuttavia kelloköynnösten kukkia. Hauskasti sanoit, että emi ja heteet tanssivat. Ovat tosi söpön näköisiä.. sinä olet kuvannut ne loistavasti.

    Upeita auringonlaskun kuvia!

    Sami Niilola saattaisi tuntea paksupääperhosen. Olisikohan se lauhahiipijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne tanssivatkin. Muuten, ovat auringonnousukuvia. Suuret kiitokset tunnistamisavusta Sirpa!

      Poista
  4. Jää hieman epäselväksi mutta sen on lauhahiipijä tai piippopaksupää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kallistun lauhahiipijän puoleen.

      Poista
    2. Minäkin sitten katselin noiden molempien kuvia, enkä tietäisi kumpi on. Uskon Sinua, on lauhahiipijä. Suuret kiitokset tunnistusavusta sami niilola!

      Poista
  5. Hienoja torvia ja tötteröitä. Ekan kukan nuput ovat kivan pulleita 💚
    Toivottavasti suikeroalpi luikertelee teidän puolelle ja omanne laajenee.
    Meillä on sitä enenevässä määrin 💛 Hyvä kasvamaan ja kukkimaan.

    VastaaPoista
  6. En olisi kyseistä vähän vaatimattoman näköistä perhosta varmaan edess huomannut saatikka tunnistanut. Onneksi on noita sami -tietäjiä !
    Kellokäynnös ja taivas kuvat ovat todella upeita.
    Tamara taitaa olla kohtapuoliin valmis Väinön tapaamiseen; sen verran koreaksi on jo laittautunut :-))).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos Terhi! Tamara juu valmistautuu kovaa vauhtia Väinön kohtaamiseen. Ja hyvä tosiaan, että Sirpat ja Samit ovat taitavia tunnistajia.

      Poista
  7. Todellakin moninaiset ovat kelloköynnösten heteiden kiemurat😃
    Nuo yötaivaskuvasi ovat ihan satumaisen kauniita😍

    VastaaPoista
  8. Ihania kuvia kaikki. Kyllä kesä on ihanaa.

    VastaaPoista
  9. Taas on se aika kun taivas ja pilvet ovat hienoja, olet saanut kuvattua niitä hyvin.. Ostin joskus suikeroalpia. Se ei leviä siellä, missä haluaisin, vaan leviää miten huvittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suikeroalpi on siis vähän itsepäinen. Kaunis kiitos Maija!

      Poista
  10. Aivan ihania kuvia. Kauniit perhoset ja on kyllä upeita kelloköynnöksiä ja taivaskuvia.
    Ihanaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  11. Jospa ne kihartuvat kosteudessa kuin luonnonkiharat konsanaan...? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaaa, ehkäpä, osa kihartuu, osa ei. Kiitos Paula!

      Poista
  12. Perhosia vain ihailen, mutta en tunne kovin monta. Kelloköynnös on minun yksi suosikkikesäkukkani. En vain enää voi kasvattaa sitä, sillä se ei ehdi kukkia täällä. Olen yrittänyt, mutta ei kertaakaan ole onnistunut. Kaunis se on. Kaunis myös kuviesi yötaivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos aimarii! Teillä kasvaakin sitten jotain ihanuuksia mitä meillä etelässä ei.

      Poista
  13. Tamara vaipuu pian satavuotiseen uneen köynnösten keskellä, kuin prinsessa Ruusunen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkin voi käydä, ei voi tietää. Kiitos Sartsa!

      Poista
  14. Upeat taivaskuvat eikö ole kelloköynnöksissäkään moittimista! Olen tänä kesänä erityisesti yrittänyt saada vangittua kuviin eriläisiä pihan pikkuliitäjiä. Aina ei onnistu, ei jaksa odottaa että perhonen avais siipensä tai ne mennä touhottavat sellaista vauhtia ettei ehdi saada kuviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosten siipien alapinnat ovat ainakin joillakin lajeilla hyvin kauniita ja ne voivat auttaa lajin tunnistamisessa, joten niitäkin kannattaa kuvata, vaikka ei sitten siipiä levittäisikään. Kiitos Maatuska!

      Poista
  15. Ihania värejä noissa kelloköynnösten kukissa ja upeita kuvia muutenkin.
    Enpä olisi ennen tätä postausta tiennyt, että hyönteismaailmassa on paksupäitä ja hiipijöitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut hyönteisten nimet ovat todella hassuja. Kiitos Sara!

      Poista

Lähetä kommentti