Satavuotiaan sylissä

Repolainen blogista Repolainen reissaa ja räpeltää valitsi tällä kertaa värihaasteeseensa velmusti SATEENKAAREN VÄRIT. Minun sateenkaarikuva on aiemmilta vuosilta ja se on kaupunkilaissateenkaari. Sitten on tämä sateen(varjon)kaari.

Amiraaliperhonen pysähtyi kuvattavaksi. Siltä puuttuu pieni pala siivestä. Isotähtiputken kukinto on pieni, mutta ihmeellinen. Keltainen pieni maksaruoho on myös yksi ihmeellisyys kokonaisuudessaan. Ojakellukan kukinto on kukinnan lopulla kummallisen näköinen. Punakoison pikkukukinnot ovat söpöjä; violettia, keltaista ja ripaukset valkoista ja vihreää. Tämä sentin mittainen tyyppi lepäili Tamaran hihalla. Ja Tamaran hiuksissa kulki pikkuhämähäkki, Tamaran ilme ei värähtänytkään. Lipstikan lehdellä majaili tällainen otus. Jos joku tietäisi mitkä markkinat ovat tässä käynnissä? Nuo pienimmät ovat oikeastikin mustia. Olen luullut, että kirvat ovat aina vihreitä. Laitoin kameraa eli puhelintani niin lähelle oksaa, että yksi muurahainen alkoi hyökkäillä kohti. No, entäs tämä sitten? Köynnösten tueksi viritettyyn naruun on tainnut joku rakentaa pienokaiselleen kehdon, kukahan? Tuo pallukka on vain senttimetrin läpimitaltaan. Vielä lopuksi iloinen uutinen. Joutsenpariskunta palasi pari päivää

Keittiöpyyhkeet Hankin kesäisiä keittiö- eli astiapyyhkeitä. Kolmas on sitten joulunaikaa varten. Ketunleipä Ketunleivän viralliset nimet ovat käenkaali tai metsäkäenkaali. Joskus sitä nimitetään myös revonrieskaksi tai jäniksenkaaliksi. Kantokääpä Vanhassa kuusen kannossa on muhkea kantokääpä. Toisella puolella kantoa on muurahaispesä. Kulta - akileija Karvainen   Karvainen on tämä aika vanhan unkarinsyreenin runko. Tämä on siis Kristiina K:n aloittama haaste.

Farmasiapenkiksi nimitän uutta kukkapenkkiä, jonne kylvin alla olevassa kuvassa olevien pussien siemenet sekaisin. Useampi noista on kasvi, jota on käytetty aikoinaan lääkkeenä. Ajattelin, että on hauska tunnistaa nousevia pikkutaimia. No, niitä pikkutaimia on ilmaantunut tähän mennessä vain yhdenlaisia, noita ensimmäisessä kuvassa olevia. Ne oli helppo tunnistaa pallerokiurunkukaksi. Mutta missähän nuo muut kasvit viipyilevät? Kun etsin netistä pallerokiurunkukan kuvia, löysin Rikkaruohoelämää -blogin Betweenin ottaman kuvan vuodelta 2019. Ja samana vuonna myös Kukka & Kaali -blogin Pauliina oli kasvattanut tätä kukkaa. Ainakin he siis tietävät millainen  kaunis sininen kukinto olisi luvassa. Toinen uusi kukkapaikka on kallion päällä, josta poistin viitapihlaja-angervot. Paikka on kuin kallioamme, jossa nyt on jo monenlaisia terhakoita pikkutaimia. Lisäksi siellä on pari jättiverbenan tainta, jotka sain ystävältäni. Jatkossa näemme mitä kaikkea siellä kesän mittaan kukkii. Kuvitte

Muistatko Tamaran, joka ilmaantui pihallemme köynnöstornin taakse istuskelemaan. Hänen alkuajathan olivat vähän karut. Kun lumet karisivat Tamaran harteilta, tuli helle ja auringonporotus, joka on haalistuttanut Tamaran vaatteita. Vaihtoasuja ei ollut ottanut mukaansa. No nyt hänen ympärillä on jo muutakin elämää. Molemmilla puolillaan on kelloköynnökset; vasemmalla puolella tumma ja oikealla puolella vaalea. Kelloköynnösten välissä on tuoksuherne ja ne vielä ihan pikkuiset miinanköynnöksen taimet. Muistelin tässä, että minulla ei ole koskaan ollut tällaisia köynnöksiä. Joskus todella kauan sitten oli mustasilmäsusannaa ja lapsuudenkodissa oli humalaa. Siksi olenkin nyt niin lumoutuneena seurannut kelloköynnösten nopeaa kasvua, ja niiden versojen tarttumalonkeroita. Ne ovat niin uskomattoman taitavia tarttuessaan naruihin ja puun pintaan. Ja yksi verso hapuilee niin hellyttävästi Tamaran kättä, on tarttunut hihaan, nykii Tamaraa hihasta aivankuin haluaisi sanoa, että "Täti, anna k

Kun katselin tuon tyypin kuvaa, niin tuli mieleen yhden vanhan kotimaisen elokuvan nimi; Vieras mies tuli taloon. Tuo on vieras. Noin 3 -4 cm pitkä, istui nauhuksen lehdellä, ja kenties nakerteli sen lehden reunaa. Jotenkin vähän pelottavan iso. Jos olisi lähtenyt lentämään minuun päin olisin huutanut: Apua! En löytänyt netistä hänelle nimeä. Tämä tyyppi taas on niin mukavan tuttu, vaikka nyt vähän ujosteleekin: Miinanköynnöksen pikkutaimet ovat hassun näköisiä: Tulppaanipenkissä odottelin vielä muutaman sipulikukan nousua, sieltä ilmestyi sieniä, SIENIÄ?! No, ilmestyi sieltä pikkunarsissejakin: Lemmikit ovat aina niin ihania: