Salaperäiset kesäyöt
Satavuotiaalla on ulkovessa. Öisin siellä käydessäni pääsen kokemaan vähän yöelämää. Usein viipyilen ulkona nauttien taivaan ja taivaanrannan väreistä, yön ihanista tuoksuista ja salaperäisistä eläinten äänistä. Ja myös katselen pihamme aurinkokennovalojen tuomaa tunnelmaa.
Joskus ulkona on niin kaunista ja ihmeellistä, etten haluaisi palata sisälle ollenkaan.
Taivaanrantakuvia tykkään napsia. Auringonnousun eri vaiheissa kirkkaus ja värit ovat aina erilaisia. Sumuinen maisema aamuyöllä on aivan omaa luokkaansa.
Seuraavat kuvat olen ottanut eri öinä ja eri kellonaikoina touko-, kesä- ja heinäkuussa.
Tämän kuvan otin viime yönä klo 3.01. Ihana tähtitaivas. Näetkö kuvan kaksi kirkasta tähteä?
Niistä ei ehtisi millään konstilla saamaan valokuvaa, en minä ainakaan.
Joskus yöreissullani tapaan jonkun tutun. Niinkuin tämän Sakun. Oli kosiomatkalla tietty, vähän hermostunut. Kumppani odotti kuulemma syreenipensaikossa. Päästin hänet pian jatkamaan matkaa, tuossa taskulampun valokiilassa on vähän epämukava olla.
Nytpä kävikin niin, että erehdyin. Tuo on rupikonna, ei Saku. No juu, samaa sukua kyllä ovat. Pihan yövieras oli nyt kuitenkin rupikonna Robin, joka on myös vanha tuttu. Oli samoilla asioilla liikkeellä kuin Sakukin, arvaan ma.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tämä viisisenttinen oli lähtenyt liikkeelle jo iltahämärässä.
Kaikki öinen ei ole ollut hauskaa. Eräänä yönä kuulin jotain niinkuin työkoneen ääntä. Menin siihen suuntaan pihan laidalle. Näköetäisyydellä olevalla tiellä oli ilmeisesti tapahtunut onnettomuus.
Metsän läpi näkyivät siniset vilkut; ne värjäsivät maisemaa siniseksi. Kuulemani ääni tuli varmaan hinausauton työskentelystä.
Sisälle tultua ja sänkyyn palattua en heti saanut unta, kun mietin, että mitähän kauheaa oli tapahtunut.
💡💡💡💡
Aurinkokennovaloilla saa pihaan salaperäistä tunnelmaa. Pionipenkki näyttää yöllä tältä.
Mutta keille yössä kiiluvat silmät kuuluvat?
Päivänvalossa nämä tyypit ovat hymyilyttävän hassut.
Kaikkea kaunista, jännää ja salaperäistä olet saanut kokea kesäöinä. Ikävä tuo onnettomuus. Taivaanrantakuvasi ovat kauniita ja nuo kaksi kiiluvasilmäistä veijaria hauskoja.
VastaaPoistaKiitos Susanne kommentistasi!
PoistaJännittävää tuo yöelämä! Paitsi onnettomuus, se on kamalaa. Toivottavasti siinä ei sattunut vahinkoja kuin ajopeleille.
VastaaPoistaKiva, kun olet dokumentoinut maisemia ja tapaamiasi tyyppejä myös öisillä seikkailuillasi.
Kiitos Saila kommentistasi!
PoistaIhania taivaanrantakuvia!
VastaaPoistaKiitos pioni!
PoistaUpeita kuvia, aivan upeita 🖤💙😎
VastaaPoistaLuin ensin "piinapenkki" se olikin pionipenkki 😀
Suloisia läpsyräpylöitä nuo sammakot 🤎
"Läpsyräpylä" - hauska nimitys, kiitos Rita A!
PoistaHienosti nuo kaksi tähteä yötaivaalla näkyvät. Viimeisen kuvan iloiset lammaslapset kertovat, että moni pimeässä pelottavalta tuntuva asia on päivänvalossa hellyttävä, eikä lainkaan pelottava.
VastaaPoistaNäin on, kiitos Between!
PoistaKesäöissä on tunnelmaa! Joskus minäkin menen pihalle ihan vaan aistimaan kesäyötä.
VastaaPoistaKesäyöt ovat ihania, kiitos Saraheinä!
PoistaHienot kuvat joista oli kiva seurata taivaanrannan värejä. Ja ainakin kolme tähteä näkyi.
VastaaPoistaKiitos sami niilola! Kolme tähteä? Toivottavasti et ollut saanut iskua päähäsi, kun noin paljon tähtiä näit?!
PoistaIlmankos elokuussa vietetään Taiteiden yötä - kun taivas itsekin innostuu taiteilemaan...
VastaaPoistaOnko kyseessä siis se kuuluisa Taivaanrannanmaalari... ja sinä onnistunut kuvaamaankin tuota öistä taikaa... nuo silmät... toiminee myös vartioina...
Kyllä, taivaanrannanmaalarilla on kyky käyttää värejä, kiitos Repolainen!
PoistaMinäkin menen välillä aamuyöllä puutarhaan hiippailemaan, jos satun olemaan hereillä. Se on jotenkin aina yhtä hieno kokemus!
VastaaPoistaMahtavia kuvia olet aamuöisin napsinut!
Aamuöissä on tunnelmaa, kiitos Liisa!
PoistaHienoa katsoa yö-kuvia kun minä pysyttelen tiivisti sisällä yöaikaan. Minulla on yöastia :-) eli huussiinkaan ei tarvitse pimeään aikaan kipittää. No tosin elokuun lämpimät jo vähän aikaisemmin pimenevät illat on ihan ainutlaatuisia. Kiitos hienoista kuvistasi !
VastaaPoistaElokuun illat ja yöt ovat kiehtovia, kiitos Terhi!
PoistaIhania kuvia. Olet kyllä rohkea, kun seikkailet pimeässä. Minulle ei taitaisi taskulamppu riittää.
VastaaPoistaKiitos Puikoillanikin!
PoistaIhania kuvia. Nuo aurinkokennovalaisimet on mainioita, meillä on Mangusti, tosin hajosi jo se aurinkokenno mutta onpa koristeena. Olipa surullinen tuo onnettomuus, toivottavasti ei käynyt mitään henkilövahinkoja.
VastaaPoistaKiitos Päivi! Aurinkokennovalot ovat meillä ympäri vuoden ulkona, ja on hienoa seurata, miten jo tammikuussa ne saavat valoa sen verran, että palavat vähän aikaa. Se onnen hetki, kun ne ensimmäisen kerran syttyvät.
PoistaEt sitten suudellut sammakkoa - jospa se olisi muuttunut prinssiksi.
VastaaPoistaVoi ei, en tajunnut 🫢🤣. Kiitos Maija!
PoistaTykkään kovasti yöhiippailuista ja tapaamisista! Lepakot mökillä myös lentelevät, joskus törmään ukkoetanaan ja sammakoihin. Yön äänet, valot, taivaan sävyt, tähdet - upeita, vilkkuvalot ei!
VastaaPoistaKiitos Kivipellon Saila! Kuvailet hienosti noita yön ihanuuksia, joista minäkin tykkään.
Poista